Sijoitustuotot kompensoivat heikkenevää kannattavuutta
Sijoitusten tuotto siivitti yliopistot
positiivisiin ylijäämiin. Varsinaisen
toiminnan taloudellisen kannattavuuden
heikkenemisestä on kuitenkin
selviä merkkejä.
Yliopistojen tilinpäätöksissä raportoitiin lievää kasvua
sekä toiminnan laajuudessa että henkilöstön
määrässä. Myös tilikauden ylijäämät kasvoivat edellisvuodesta
ja kulunut tilikausi 2012 oli erityisesti
sijoitustuottojen osalta tavanomaista parempi. Edelleen
yliopistosektorin haasteina nähdään henkilöstön
voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen
sekä tutkimus- ja opetustoimintaan tarvittavien
tilojen ja laitteiden ylläpitoon riittävä resursointi.
Sijoitustoiminnan positiivisesta vireestä huolimatta
yliopistojen varsinaisen toiminnan kannattavuudessa
on nähtävissä heikkenemisen merkkejä.
Lähes jokaisen yliopiston kassavirtaperusteinen toimintajäämä
pieneni edellisvuoteen verrattuna. Yliopistojen
kannattavuudessa on kuitenkin pääosin
kysymys poliittisesta tahdosta ja osin valtiontalouden
kehittymisestä.
Yliopistojen tuloskehityksestä
Yliopistojen varsinaisen toiminnan tuottojen ja valtion
yleisavustuksena myöntämän rahoituksen yhteismäärä
eli yliopistojen ”liikevaihto” kasvoi viime
tilikaudella 2,1 prosenttia. Yliopistojen yhteenlasketun
liikevaihdon kasvuvauhti kuitenkin heikkeni
hieman edellisvuoteen verrattuna ollen 2 748,9 miljoonaa
euroa. Merkittävintä liikevaihdon kasvu oli
Helsingin yliopistossa, missä varsinaisen toiminnan
tuotot kasvoivat 9,2 prosenttia ja valtion rahoituksen
määrä 5,1 prosenttia. Åbo Akademin liikevaihto aleni
6,8 prosenttia erityisesti valtionrahoituksen merkittävän
alenemisen vuoksi.
Viime vuosien aikana kustannusten nousuun on
varauduttu erilaisin säästöohjelmin ja tehostamistoimin.
Yliopistojen merkittävin menoerä on henkilöstökulut.
Yliopistojen yhteenlasketut henkilöstökulut
olivat 1 756,6 miljoonaa euroa, mihin sisältyy henkilöstön
lukumäärän kasvua keskimäärin 3,1 prosenttia.
Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun
yliopistoissa sekä Åbo Akademissa keskimääräinen
tilikauden aikaisen henkilöstön lukumäärä väheni.
Monen yliopiston osalta henkilöstökulujen jälkeen
merkittävimmät kuluerät ovat tilavuokrat sekä kiinteistöjen
ylläpito ja korjaus.
Yliopistojen yhteenlaskettu käyttökate oli 66,3
miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston käyttökatteen
osuus oli kolmannes. Aalto-yliopiston käyttökate
sen sijaan oli selvästi pienempi ja Aallon suuri
tilikauden ylijäämä (29,3 me) selittyykin sijoitus- ja
rahoitustoiminnan tuloksella ja omaisuuden arvonmuutoksilla
valtionrahoituksen osuuden ollessa lähes
viime vuoden tasolla. Aalto-yliopiston tilinpäätökseen
kirjattiin arvonmuutosten palautuksia 11,7 miljoonaa
euroa tilikauden ylijäämää parantaen. Kyseisten
arvonmuutosten palautukset koskevat aiemmilla
tilikausilla tehtyjen, realisoitumattomien arvonalennusten
palautuksia. Aallon sijoitusvarallisuuden
arvo oli tilikauden 2012 lopussa 901 miljoonaa euroa
ja kokonaisuutena arvioituna sijoitusvarallisuuden
markkina-arvon raportoidaan ylittävän sen kirjanpitoarvon.
Yliopistojen toimintaa turvaa valtionrahoituksen
lisäksi sijoitusvarallisuus. Osalla yliopistoista sijoitusvarallisuuden
arvo on huomattava. Yliopistojen sijoitustoiminnan
tarkoituksena on parantaa taloudellista
riippumattomuutta ja tukea yliopiston varsinaisen
toiminnan kehittämistä. Sijoitusvarallisuuden tuotto
on monen yliopiston osalta ollut aiempaa vuotta
parempi: monet yliopistot raportoivat niiden sijoitustoiminnan vuosituoton olleen jopa 10 prosentin
luokkaa.
Koko yliopistosektorin kuluneen tilikauden ylijäämät
olivat yhteensä 101,8 miljoonaa euroa. Ylijäämän
muutos viime tilikauteen verrattuna on 44,9
prosenttia, joskin pääkaupunkiseudun yliopistojen
painoarvo positiivisessa tilikauden ylijäämän muutoksessa
on huomattava.
Ilman pääkaupunkiseudun yliopistoja (AY, HY
ja SHH) ylijäämä jäisi 55,6 miljoonaan euroon ja sen
muutos verrattuna edelliseen tilikauteen muuttuisi
negatiiviseksi (-23,2 %). Pääkaupunkiseudun ja
Oulun yliopistojen tilikauden ylijäämän muutokset
ovat moninkertaisia edelliseen tilikauteen verrattuna.
Alijäämäisen tuloslaskelman raportoivat ainoastaan
Sibelius-Akatemia (-2,3 me) ja Vaasan yliopisto (-0,2
me). Sibelius-Akatemian huomattava alijäämä johti
siihen, että sen kertyneet voittovarat tilikauden päättyessä
olivat negatiiviset (-0,2 me). Vaasan yliopiston
osalta henkilöstökulujen ja -määrän kasvu oli keskeisenä
syynä tilikauden alijäämään. Vaasan yliopiston
edellisien tilikausien kertyneitä voittovaroja voidaan
käyttää alijäämän kattamiseen.
Toiminnan laajuus suhteessa henkilöstöön
Yliopistojen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
34 062 työntekijää. Yliopistojen henkilöstökulut
edustivat yli 63,9 prosenttia yliopistojen
yhteenlasketusta liikevaihdosta. Henkilöstökulujen
tasapainottaminen sekä yleiseen palkka- ja urakehitykseen
että globaaliin talouskehitykseen on haastavaa.
Henkilöstöä voitaneen kuitenkin pitää yliopistojen
keskeisimpänä voimavarana tulevaisuuden odotuksia
arvioitaessa.
Yliopistojen liikevaihto henkilöiden lukumäärään
suhteutettuna oli 81 000 euroa ja vastaavasti henkilöstökulut
henkilöittäin suhteutettuna 52 000 euroa.
Suurimmat henkilöstön määrään suhteutetut liikevaihdon
arvot löytyvät vuoden 2013 alussa toimintansa
aloittaneen Taideyliopiston akatemioista: Kuvataideakatemian
henkilöstön määrään suhteutettu
liikevaihto oli 128 000 euroa, Sibelius-Akatemian 106 000 euroa ja Teatterikorkeakoulun 99 000 euroa. Vastaavasti
näiden akatemioiden henkilöstön määrään
suhteutetut henkilöstökulut olivat keskimääräistä
korkeammat. Kulurakenteen poikkeama keskimääräisestä
selittynee osaltaan akatemioiden toiminnan
luonteella ja pienellä henkilöstön määrällä. Kuitenkin
korkeammat henkilöstökulut / henkilö asettavat
haasteita rahoituksen riittävyydelle. Svenska handelshögskolan
(Hanken) erottuu myös muista yliopistoista
keskimääräistä korkeammalla henkilöstön
määrään suhteutetulla liikevaihdolla ja henkilöstökuluilla.
Yliopistojen tulospalkkauksella voinee olla
vaikutusta havaittuun poikkeamaan, joskin Hankenin
osalta liikevaihtoa eniten kasvatti valtion rahoitusosuuden
kasvu (10 %) varsinaisen toiminnan tuottojen
pysyessä lähempänä edellisen vuoden tasoa.
Kannattavuuden ennakointia
Yliopistojen omavaraisuus oli edelleen vahva ja rahoituksen
riittävyys hyvä. Tilinpäätöslukujen perusteella
laskettujen maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukujen
osalta ei ilmennyt merkittäviä poikkeamia
eikä hälyttäviä viitteitä toiminnan rahoittamisen riittävyydestä.
Koko yliopistosektorin ylijäämä suhteessa
liikevaihtoon ei kuitenkaan ole kovin suuri (3,7 %),
joten suurta liikkumavaraa toimintojen järjestämisessä
ei ole. Yliopistojakin vaivannee alituinen tehostamisen
paine ja tarve vastata kasvavaan kilpailuun.
Yliopistojen dynaamista maksuvalmiutta tarkastellessa
kiinnittyy huomio kassavirtaperusteiseen
toimintajäämään. Toimintajäämä kuvaa yliopiston
liikevaihdosta saatujen tulojen riittävyyttä henkilöstö-
ja muiden lyhytvaikutteisten maksutapahtumien
rahoittamiseksi. Toimintajäämän avulla voidaan arvioida
toiminnan kannattavuutta ja markkinaehtoisesti
toimittaessa tämän tulisi pitkällä tähtäimellä olla
positiivinen. Poikkeuksellisesti toimintajäämä voi
olla negatiivinen, kun organisaation muutokset sitovat
yliopiston kassavaroja ja muuta käyttöpääomaa.
Hyvin pääomitettujen yliopistojen osalta voitaneen
myös ajatella, että sijoitustoiminnan tuotoilla rahoitetaan
merkittävästi yliopiston varsinaista toimintaa.
Monen yliopiston osalta kuitenkin sijoitustoiminnan
tuotot ovat hyvin vähäiset toiminnan kokonaislaajuuteen
suhteutettuna.
Yliopistojen kuluneen tilikauden toimintajäämät
olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa. Suurimmat
positiiviset toimintajäämät olivat Helsingin (15 me)
ja Jyväskylän yliopistoissa (12 me) sekä Tampereen
teknillisessä yliopistossa (11 me). Suurin negatiivinen
toimintajäämä löytyi Aalto yliopiston kassavirroista
(-10 me).
Toimintajäämien muutokset olivat voimakkaasti
negatiivisia. Yliopistojen keskimääräinen toimintajäämän
muutos oli -71 prosenttia. Ainoastaan Tampereen
yliopistolla oli positiivinen toimintajäämän
muutos aiempaan tilikauteen verrattuna. Suurimmat
negatiiviset toimintajäämän muutokset olivat Helsingin
yliopistolla (-200 %), Sibelius-Akatemialla (-160
%) ja Aalto yliopistolla (-126 %).
Kumulatiivinen toimintajäämä koko yliopistosektorilla
oli positiivinen 266 miljoonaa euroa, mutta
toimintajäämän voimakas heikkeneminen on huolestuttavaa.
Toimintajäämä tunnuslukuna reagoi
tuloslaskelmaa nopeammin yliopiston toimintaympäristössä
tapahtuneisiin muutoksiin. Kokonaistasolla
tämän voidaan katsoa tarkoittaneen yliopistojen
kannattavuuden selvää heikkenemistä. Yksittäisten
yliopistojen osalta toimintajäämän heikkeneminen
voi olla tilapäistä, mutta erilaisten säästöohjelmien
voimakas esiintulo kertonee kannattavuusongelman
olemassaolosta, mikä osaltaan luo uhkakuvia yliopistojen
toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.
teksti Antti Fredrikson, KTT
Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu
- Painetussa lehdessä sivu 12
|