Yliopistojen
TYKA -neuvottelut
vielä kesken
Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua varsinainen
työmarkkinatoiminta edessä
olevana syksynä on melko hiljaista. Lähes
kaikilla aloilla on jo tehty vuotta 2016
koskevat palkkaratkaisut. Yliopistojen
osalta asia on vielä kesken. Myöhemmin
syksyllä yliopistojen YPJ noussee framille.
Myös työaikasopimus voi tulla tarkastelun
kohteeksi yliopistojen osalta.
Kuten hyvin on kaikkien tiedossa, pääministeri Juha
Sipilän hellimä yhteiskuntasopimus karahti kiville.
Tästä ei välittömästi seuraa kovin paljoa varsinaisille
työmarkkinoille. Vuoden 2016 osalta lähes kaikki
työmarkkinasopimukset ovat valmiita, ja työrauha
vallitsee. Ehkä yhteiskuntasopimuksen kaatumisen
suurin vaikutus on siinä, että ns. kolmikanta,
jossa valtiovalta ja työntekijät sekä työantajat ovat
toimineet kiinteässä yhteistyössä, sai isoja ja tuntuvia
lommoja. Valtiovalta voi nyt helpommin päättää
isoistakin asioista, jotka ainakin sivuavat työmarkkinatoimintaa.
Ei se kolmikanta kuitenkaan ihan kokonaan
kaatunut. Nyt täytyy odottaa, mitä valtiovallan
taholta on loppujen lopuksi tulossa.
Maahan kaavaillaan SAK:n ja STTK:n ja niiden liittojen
toimesta uutta keskusjärjestöä, jossa akavalaiset
eivät ainakaan valtaosaltaan ole mukana. Merkille
pantavaa kuitenkin oli yhteiskuntasopimusneuvottelujen
aikana, että Akava ja STTK olevat toisiaan lähempänä
kuin STTK SAK:ta. Mistähän se kielii?
TYKA
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, mm. meidän Akavamme,
solmivat 30.8.3013 kolmivuotisen työllisyysja
kasvusopimuksen eli TYKAn. Käytännössä kaikki
sopimusalat liittyivät tähän TYKAan. TYKAn jatkuminen
vuoden 2016 osalta oli kuitenkin epäselvää
ennen kuin keskusjärjestöt sopivat 15.6.2015 TYKAn
jatkamisesta myös vuonna 2016. Vuoden 2016 korotus
on lähtökohtaisesti ns. sekalinjainen joko 16 euroa
tai 0,43 %:ia. Myös muunlaisesta yleiskorotuksesta
voidaan sopia. Joka tapauksessa varsin pieniä summia
liikutellaan. TYKAn perusluonne on maltillinen eli
vähäinen korotus (1.8.2015 alkaenhan tuli kokonaista
0,4 %:n sopimusperusteinen yleiskorotus). Palkansaajat
ovat osoittaneet vastuullisuutta toteutettaessa
korotuksia TYKAn aikana.
Suurin osa sopimusaloista on tehnyt TYKAn mukaiset
korotukset vuodeksi 2016, kuitenkin vähän
soveltaen. Valtiolla esimerkiksi vaativuusosaa korotetaan
13 eurolla, tämä heijastuu henkilökohtaiseen
suoriutumisosaan siten, että keskimääräinen euromääräinen
korotus on 16 euroa. Prosentuaalinen korotus
vaikuttaa vähän isoimmissa palkoissa.
Yliopistoneuvottelut
Yliopistoissa TYKAn korotuksen (siis joko 16 euroa tai
0,43 %:ia) soveltaminen vuoden 2016 osalta on vielä
vähän hakusessa. Ratkaisupakko on viimeistään
lokakuussa 2015, mutta ehkä ratkaisu vuotta 2016
koskien tulee jo vähän aikaisemmin TYKA- raamien
puitteissa.
Yliopistojen voimassaolevan YPJ-sopimuksen
perusteella kaikissa yliopistoissa suoritettiin henki-
osien tarkastelu viime keväänä. Tällä perusteella
henki-korotuksia on tullut kesäkuun 2015 alusta.
Niiden kustannusvaikutus vaihtelee yliopistoittain.
Jonkinlainen karkea arvio on, että vajaat kymmenen
prosenttia työntekijöistä on saanut tämän johdosta
muutaman prosentin korotuksen.
Yliopistotyönantaja on tehnyt esityksensä YPJ:n
muuttamiseksi. Työantaja sanoo, että esityksellä pyritään
yksinkertaistamaan, joustavoittamaan ja lisäämään
paikallista vaikutusvaltaa YPJ:n soveltamisessa.
Esitys lisäisi työnantajan direktiovaltaa tuntuvasti.
Esityksessä on vielä paljon huomautettavaa ja keskusteltavaa.
Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimus
on myös jonkinasteisten neuvottelujen
kohteena. Jukolaisina hyvinä tavoitteina ovat tutkimusmahdollisuuksien
parantaminen, järjestelmässä
olevien työntekijöiden vapaan pitämisen varmistaminen
ja opetustuntikattojen soveltamisen selkiyttäminen.
Työnantajalla on luonnollisesti vähän erilaisia
tavoitteita.
Rahoitusleikkaukset
Tässä lehdessä on käsitelty toisaalla yliopistoja ja tutkimustoimintaa
uhkaavia ja osittain jo toteutuneita
mittavia leikkauksia. Leikkauksista päättäminen ei
ole samanlaista toimintaa kuin esimerkiksi sopimusneuvottelut.
Leikkaukset ovat lähtökohtaisesti yksipuolisia.
Yliopistoihin ja tutkimustoimintaan kohdistuvilla
määrärahaleikkauksilla on kuitenkin myös
työmarkkinallinen ulottuvuus. Huonosti resursoitu
työantaja ei voi helposti olla hyvä työantaja tai ainakaan
hyvä palkanmaksaja.
24.8.2015
teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
- Painetussa lehdessä sivu 8
|