Paleontologi Ferhat Kaya arvelee, että hänet voidaan pidättää, kun hän osallistuu tässä kuussa alansa symposiumiin Ankarassa.

Turkkilaiset tutkijat ovat epävarmoja tulevaisuudestaan

Turkin heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa yhteiskunnan puhdistustoimet ovat ylettyneet myös maan yliopistoihin. Suomalaisyliopistoissa toimivat turkkilaiset joutuvat hekin pohtimaan asemaansa uudelleen.

Turkin hallinnon puhdistustoimien seurauksena jopa 100 000 henkilön arvellaan joutuneen poistetuksi viroista yhteiskunnan eri alueilta, heidän joukossaan on myös satoja rehtoreita ja dekaaneja. Valtiota pyritään yhdenmukaistamaan kaikilla tasoilla. Kohteena ovat ensisijaisesti gülenismin nimellä tunnetun islamin suuntauksen edustajat, joiden sanotaan olleen vastuussa vallankaappausyrityksestä. Tosiasiassa hallinnon tähtäimessä ovat muutkin sen linjasta poikkeavat.

Tammikuussa Turkin nykypolitiikkaa vastustava Academics for Peace -ryhmittymä laati vetoomuksen, jossa hallitusta vaaditaan toimimaan rauhan aikaansaamiseksi Kaakkois-Turkin kurdialueelle. 1128 vetoomuksen allekirjoittaneista yliopistoihmisistä kaikki ovat joutuneet ongelmiin. Heitä on irtisanottu tai lomautettu, vaikka he eivät ole gülenistejä tai mitenkään osallisia vallankaappausyrityksessä.

Helsingin yliopistossa tohtorikoulutettavana työskentelevä turkkilainen paleontologi Ferhat Kaya on yksi vetoomuksen allekirjoittaneista.

— Vallankaappausyrityksen jälkeen yliopistoissa virkasuhteessa tai tutkimusvapaalla olevaa henkilökuntaa on kehotettu palaamaan Turkkiin. En ole tällä hetkellä virkasuhteessa turkkilaisessa yliopistossa, joten en ole saanut paluukutsua, Kaya toteaa.

Kaya suunnittelee matkustavansa kotimaahansa syyskuussa osallistuakseen Ankarassa järjestettävään oman alansa symposiumiin, vaikka häntä on varoitettu palaamisen riskeistä.

— Saattaa olla, että minut pidätetään poikkeustilan suomin valtuuksin. Minusta meidän akateemisten täytyy pyrkiä pitämään tieteen puolta ja olla viimeisinä jättämässä uppoavaa laivaa. Edustamani tieteenala, erityisesti biologinen evoluutio on uskonnollisista syistä muutenkin kokenut vastustusta kotimaassani, Kaya kertoo.

— Toivon, että solidaarisuuden hengessä suomalaiset yliopistot pohtisivat tapoja auttaa vaikeuksiin joutuneita tutkijoita esimerkiksi avaamalla virkoja heille.

Jatkorahoitusta humanitaarisin perustein

Suomen yliopistoissa arvioidaan työskentelevän noin sata turkkilaista tutkijaa, jotka ovat erilaisissa työsuhteissa yliopistoihin. Suomen yliopistot UNIFI ry kehotti elokuussa kaikkia suomalaisyliopistoja liittymään kansainväliseen Scholars at Risk -järjestöön ja kartoittamaan maamme yliopistoissa toimivien turkkilaisten tutkijoiden tilanne.

— Ajatuksena on, että Suomessa jo olevalle tutkijalle pyritään tarvittaessa järjestämään jatkorahoitus, UNIFI:n toiminnanjohtaja Leena Wahlfors toteaa.

— Yliopistorehtorit ovat yhtä mieltä siitä, että humanitaariset seikat on huomioitava. Suosittelemme yliopistoja tukemaan myös muiden maiden hädänalaisessa tilanteessa olevia tutkijoita. Kriteerinä on kuitenkin ensisijaisesti se, että tutkija on lahjakas ja hänellä on arvokasta annettavaa yliopistolle.

Scholars at Riskin kautta Tampereen yliopisto ilmoitti jo helmikuussa adoptoivansa vuodeksi kaksi turkkilaista professoria, jotka ovat vaikeuksissa rauhanvetoomuksen allekirjoittamisen vuoksi.

— Heinäkuussa eräs Tampereen yliopiston vieraileva tutkija sai kotiyliopistostaan määräyksen palata Turkkiin. Tätä edellytti sikäläinen viranomainen, The Council of Higher Education (YÖK). Kirjoitin kyseisen yliopiston rehtorille kirjeen YÖK:ille välitettäväksi ja pyysin perumaan kotiinkutsun sillä perusteella, että tutkijan työ edellytti oleskelua Tampereella, Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso kertoo.

Elokuun alussa YÖK perui yleisen yliopistojen työntekijöitä koskevan matkustuskiellon ja jätti asian rehtoreiden harkittavaksi.

— Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkija sai kotiyliopistonsa rehtorilta todistuksen, jossa todetaan, että hän on akateemisessa työtehtävässä Suomessa. Tämän kirjeen kanssa hän siis voi matkustaa Turkkiin ja sieltä pois.

Gülenin liike tarjoaa koulutusta

Muslimioppinut Fethullah Gülenin opetuksista alkaneen suuntauksen edustajat ovat kritisoineet sekä maallistumista että islamistista radikalismia. Varakkaiden liikemiesten tuella liike on perustanut merkittävän koulu- ja yliopistoverkoston.

— Niiden sekä eri alojen järjestöjen ja yritysten kautta luotu verkosto joutui suuriin vaikeuksiin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Gülenin vuoden 2013 välirikon myötä, apulaisprofessori Ville Päivänsalo Helsingin yliopistosta kertoo.

Turkissa järjestön koulut ja yliopistot ovat tarjonneet verrattain laadukasta koulutusta ja opiskelijoita on myös voitu tukea taloudellisesti. Usein on syntynyt kiitollisuussuhde, joka sitoo liikkeeseen. Gülenistit järjestivät dialogimatkoja Turkkiin edistääkseen vuoropuhelua ja samalla omaa asiaansa. Päivänsalo vieraili maaliskuussa gülenistien järjestämässä kongressissa Brysselissä.

— Kongressissa kävi selväksi, että he kokivat, ettei Turkissa ollut enää turvallista toimia. En havainnut merkkejä liikkeen radikalisoitumisesta, mutta jo aiemmin sitä on syytetty lahkomaiseksi. Sen toimintaan onkin liittynyt taloudellisia epäselvyyksiä ja irtisanoutuminen liikkeestä on voinut olla vaikeaa.

Gülenisteistä on puhuttu maltillisen suunnan kannattajina, mutta liikkeen edustajien on raportoitu esittäneen antisemitistisiä lausuntoja.

— Muutkin vähemmistöt Turkissa, kuten kristitty armenialaisvähemmistö, olivat huonossa asemassa silloinkin, kun gülenisteillä oli valtaa yhdessä Erdoganin kanssa. Molempia tahoja on innoittanut osmanien valtakausi, Päivänsalo huomauttaa.

---