Suomen paras yliopistotyönantaja

Yliopistojen henkilöstömäärä pienenee erityisesti tutkijanuravaiheen ensimmäisellä portaalla. Uraportaiden kapeikko on edelleenkin väittelyn jälkeisessä vaiheessa. Mikä yliopisto on paras yliopistotyönantaja?

Kävin jälleen läpi yliopistojen edellisen vuoden henkilöstökertomukset tai vastaavat. Yliopistot raportoivat henkilöstöstään entiseen malliin. Seitsemältä yliopistolta löytyi henkilöstökertomus viime vuodelta (Hanken, ISY, JY, OY, TaY, TY ja VY), asiakirjojen niminä olivat henkilöstökertomus, henkilöstötiedot, henkilöstötilinpäätös tai henkilöstöraportti. Helsingin yliopiston henkilöstöstä löytyi tietoja vuosikatsauksesta ja muiden yliopistojen osalta vuosikertomuksesta tai erikseen pyydetyistä julkaisemattomista henkilöstötilastoista. Vain kolmen yliopiston henkilöstötiedot löytyivät yliopistojen avoimilta verkkosivuilta. Avoimesta linjasta voi antaa kiitoksia Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoille. Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2015 löytyy myös avoimilta verkkosivuilta.

Henkilöstötilinpäätösten laatimisen ja tiettyjen henkilöstötunnuslukujen esittämisen pitäisi olla pakollista yliopistoille. Toivottavasti yliopistojen hallitukset vaativat jatkossa avointa, luotettavaa ja objektiivista tietoa henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Avoin tieto panostuksesta henkilöstöön on myös rekrytointivaltti.

Vertailukelpoisin tieto yliopistojen henkilöstöstä löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen- tietokannasta. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille onkin käytetty Vipusen tietoja.

Vuoden 2015 henkilöstökertomuksissa näkyivät hallituksen säästöpäätökset, hallinnon tehostaminen ja henkilöstövoimavarojen kohdentaminen. Henkilöstöön panostaminen ja tutkijanurien kehittäminen eivät ole yliopistojen rahoituskriteereitä, minkä takia suurin osa yliopistoista raportoikin siitä tosi niukasti. Esille nostettuja asioita olivat muun muassa henkilöstöjohtaminen, vertaisarvioidut julkaisut, alumniyhteistyö ja kansainvälistyminen.

Suomen paras yliopistotyönantaja

Etsin yliopistojen vuosi- ja henkilöstökertomuksista sekä verkkosivuilta ilmaisuja siitä, miten yliopistot panostavat työnantajakuvaansa.

Tampereen teknillinen yliopisto ilmoittaa tavoitteekseen olla Suomen paras yliopistotyönantaja. Yliopistojen työhyvinvointikyselyssä Tampereen teknillinen yliopisto oli ykkönen arvioitaessa oman työn sisältöä ja osaamista sekä työoloja. Oulun yliopisto ilmoittaa olevansa kansainvälisesti houkutteleva ja vetovoimainen työnantaja. Helsingin yliopiston tavoitteena on olla edelläkävijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Lapin yliopiston keskeinen pyrkimys on vastuullisen työnantajapolitiikan noudattaminen.

Yliopistojen henkilöstömäärä vähenee

Yliopistojen henkilöstömäärän väheneminen jatkuu. Vuotta 2015 leimasivat usean yliopiston yt-neuvottelut, joista raportoitiin myös henkilöstökertomuksissa. Yliopistoja voidaan laittaa järjestykseen henkilöstötunnuslukujen perusteella.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus henkilöstöstä
Lähde: Vipunen (Harjoittelukoulut eivät mukana)

%201520142013
Oulun yliopisto 2015 64,5 % 2014 62,6 % 2013 58,5 %
TTY 2015 63,1 % 2014 62,7 % 2013 63,2 %
LTY 2015 62,0 % 2014 62,5 % 2013 61,3 %
Jyväskylän yliopisto 2015 61,8 % 2014 61,6 % 2013 61,5 %
Itä-Suomen yliopisto 2015 61,6 % 2014 60,6 % 2013 59,6 %
Aalto-yliopisto 2015 60,8 % 2014 59,6 % 2013 57,2 %
Vaasan yliopisto 2015 59,6 % 2014 58,7 % 2013 58,0 %
Turun yliopisto 2015 58,7 % 2014 57,4 % 2013 56,0 %
Åbo Akademi 2015 58,6 % 2014 59,5 % 2013 59,5 %
Tampereen yliopisto 2015 57,3 % 2014 55,9 % 2013 55,1 %
Taideyliopisto 2015 56,4 % 2014 56,9 % 2013 55,1 %
Helsingin yliopisto 2015 55,5 % 2014 54,4 % 2013 54,1 %
Lapin yliopisto 2015 54,2 % 2014 52,0 % 2013 52,2 %
Svenska handelshögskolan 2015 53,2 % 2014 53,4 % 2013 57,0 %

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä on suurin Oulun yliopistossa (64,5 %). Oulun yliopisto ohitti viime vuonna Tampereen teknillisen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osuudessa.

Määräaikaisten määrä yliopistoissa
Lähde: yliopistojen henkilöstökertomukset tai vastaavat

%201520142013
TTY 2015 63,0 % 2014 65,0 % 2013 65,0 %
Aalto-yliopisto 2015 59,6 % 2014 60,0 % 2013 61,0 %
Oulun yliopisto 2015 59,2 % 2014 61,6 % 2013 60,5 %
Tampereen yliopisto 2015 55,0 % 2014 56,0 % 2013 60,0 %
LTY 2015 54,0 % 2014 54,0 % 2013 55,0 %
Turun yliopisto 2015 52,4 % 2014 53,8 % 2013 55,1 %
Helsingin yliopisto 2015 47,0 % 2014 49,0 % 2013 49,0 %
Åbo Akademi* 2015 46,8 % 2014 46,8 % 2013 51,8 %
Jyväskylän yliopisto 2015 46,3 % 2014 46,4 % 2013 47,5 %
Vaasan yliopisto 2015 46,0 % 2014 48,0 % 2013 49,0 %
Taideyliopisto 2015 42,0 % 2014 40,0 % 2013 39,6 %
Lapin yliopisto 2015 40,2 % 2014 41,1 % 2013 47,3 %
Itä-Suomen yliopisto 2015 39,9 % 2014 42,3 % 2013 43,6 %
Svenska handelshögskolan 2015 36,0 % 2014 33,0 % 2013 33,0 %

* laskettu vuosikertomuksen luvuista

Määräaikaisuustilastojen mustalla listalla ykkösenä on Tampereen teknillinen yliopisto — 63 % henkilöstöstä on määräaikaisia. Vähiten määräaikaisia on Hankenilla, 36 %. Määräaikaisten määrä on vähentynyt lähes kaikissa yliopistoissa. Tähän lienee osittain syynä rahoitusleikkaukset ja henkilöstön kokonaismäärän väheneminen.

Muita kuin Suomen kansalaisia opetus- ja tutkimushenkilöstössä
Lähde: Vipunen, harjoittelukoulut eivät mukana

%201520142013
Aalto-yliopisto 2015 30,0 % 2014 26,3 % 2013 24,5 %
LTY 2015 23,4 % 2014 22,8 % 2013 21,3 %
Svenska handelshögskolan 2015 22,6 % 2014 23,3 % 2013 20,8 %
Helsingin yliopisto 2015 21,7 % 2014 21,4 % 2013 20,5 %
Oulun yliopisto 2015 21,7 % 2014 20,4 % 2013 18,7 %
Vaasan yliopisto 2015 21,0 % 2014 19,4 % 2013 18,9 %
Åbo Akademi 2015 20,9 % 2014 20,3 % 2013 19,6 %
TTY 2015 20,1 % 2014 19,8 % 2013 17,8 %
Itä-Suomen yliopisto 2015 16,1 % 2014 16,1 % 2013 13,7 %
Jyväskylän yliopisto 2015 14,7 % 2014 14,8 % 2013 14,5 %
Turun yliopisto 2015 13,3 % 2014 14,1 % 2013 14,2 %
Tampereen yliopisto 2015 9,7 % 2014 9,4 % 2013 9,8 %
Taideyliopisto 2015 7,8 % 2014 5,2 % 2013 2,1 %
Lapin yliopisto 2015 7,2 % 2014 7,5 % 2013 6,6 %

Kansainvälisyystilastossa ykkösenä on edellisen vuoden tapaan Aalto-yliopisto, jonka opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 30 % on muita kuin Suomen kansalaisia. Monella isohkollakin yliopistolla on kirittävää kansainvälistymisessä, ja Aalto-yliopiston kansainvälistymiseen on pitkä matka.

Karahvi, korsetti ja kotelomekko edelleen uraportaiden mallina

Olen tarkastellut opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumista uraportaille Vipusen tilastoista vuodesta 2011 alkaen. Kovin suuria muutoksia henkilöstön sijoittumisessa uraportaille ei ole tapahtunut.

Tutkijanura on epävarma, mikä kävi ilmi myös Jussi Välimaan et al. (2016) opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemässä raportissa: Neliportaisen tutkijanuran arviointihanke. Raportin mukaan neliportaisen tutkijanuramallin jalkauttaminen on monissa yliopistoissa jäänyt vajavaiseksi. Edelliseen vuoteen verrattuna väitöskirjatutkijoiden suhteellinen määrä on selvästi vähentynyt ja rekrytoinnissa on panostettu lisää kolmannelle portaalle (yliopistonlehtoreita, yliopistotutkijoita, apulaisprofessoreita).

yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö uraportailla vuonna 2015
Kaikki yliopistot

 2012201320142015
I porras 2012 7 190 2013 7 088 2014 6 863 2015 6 515
II porras 2012 3 348 2013 3 713 2014 3 728 2015 3 713
III porras 2012 3 624 2013 3 456 2014 3 679 2015 3 863
IV porras 2012 2 603 2013 2 635 2014 2 500 2015 2 473
Muut * 2012 1 205 2013 1 202 2014 1 170 2015 1 176
Yhteensä 2012 17 970 2013 18 095 2014 17 940 2015 17 740

*tuntiopettaja tai tutkijanuralle sijoittamaton

Tutkijanuriin liittyvät ongelmat havainnollistuvat edellisten vuosien tapaan vuoden 2015 esimerkkikuvista ja opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisesta uraportaille. Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen uramallit ovat edelleenkin korsetin mallisia: 2.portaalla on selvästi vähemmän henkilöstöä kuin 3. portaalla. Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa on panostettu 2. portaaseen.

Aalto-yliopistossa panostus 3. portaaseen on kasvanut vielä edellisestäkin vuodesta Tenure track –rekrytointien myötä. Lähivuosina eläköityy paljon professoreita ja muutkin yliopistot käyttävät entistä enemmän tenure track -rekrytointeja, mikä johtaa ainakin joksikin aikaa professoreiden määrän vähenemiseen.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö uraportailla vuonna 2015
Lähde: Vipunen, %-osuudessa vain tutkijanuralle sijoitetut

%I porrasII porrasIII porrasIV porras
Aalto I porras 48,4 % II porras 23,6 % III porras 17,4 % IV porras 10,6 %
HY I porras 35,9 % II porras 21,5 % III porras 28,7 % IV porras 13,9 %
ISY I porras 31,4 % II porras 20,9 % III porras 29,4 % IV porras 18,3 %
JY I porras 41,6 % II porras 16,9 % III porras 26,0 % IV porras 15,5 %
LY I porras 48,3 % II porras 20,6 % III porras 12,7 % IV porras 18,4 %
LTY I porras 48,6 % II porras 16,6 % III porras 20,6 % IV porras 14,2 %
OY I porras 49,6 % II porras 18,6 % III porras 18,6 % IV porras 13,2 %
Hanken I porras 6,6 % II porras 38,6 % III porras 27,7 % IV porras 27,1 %
Taideyo I porras 11,6 % II porras 1,4 % III porras 65,7 % IV porras 21,3 %
TTY I porras 50,7 % II porras 27,1 % III porras 10,0 % IV porras 12,2 %
TaY I porras 35,8 % II porras 14,9 % III porras 29,7 % IV porras 19,6 %
TY I porras 31,4 % II porras 32,0 % III porras 19,9 % IV porras 16,7 %
VY I porras 34,3 % II porras 25,5 % III porras 20,2 % IV porras 20,0 %
ÅA I porras 31,1 % II porras 36,3 % III porras 14,9 % IV porras 17,7 %

Tiesitkö tämän?

  • Vanhimmat työntekijät ovat Lapin yliopistossa (keski-ikä 47,7 vuotta ja nuorimmat Tampereen teknillisessä yliopistossa (keski-ikä 38,1 vuotta).
  • Keskimääräinen palkkausmeno henkilötyövuotta kohti oli 56 577 euroa Oulun yliopistossa, 59 470 euroa Tampereen yliopistossa ja 69 623 euroa Hankenilla.
  • Takuupalkalla vuoden 2015 lopussa oli Oulun yliopistossa 1,31 % koko henkilöstöstä.
  • Eniten ulkomaalaisia työntekijöitä vuonna 2015 oli Tampereen teknillisessä yliopistossa Iranista, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa Kiinasta ja Tampereen yliopistossa Venäjältä.
  • Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 65,5 vuotta Helsingin yliopistossa ja 65,6 vuotta Turun yliopistossa.
  • Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa voi olla sairauden takia poissa oman ilmoituksen mukaan 1-5 päivää.
  • YT:t vaikuttavat merkittävästi työfiiliksiin. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa oli irtisanomisiin johtavat yt-neuvottelut. Työfiilis oli viisiportaisella asteikolla ensimmäisessä mittauksessa 3,2 ja marraskuussa 2015 yt-neuvottelujen aikaan 2,4.

teksti Eeva Rantala
toiminnanjohtaja,
Tieteentekijöiden liitto

Painetussa lehdessä sivu 28