Tutkittua tietoa terrorismista

Kun jossain päin tehdään isku, tietää terrorismitutkija Leena Malkki puhelimensa pian soivan. Julkisuudessa usein esiintyvä tutkija on alan harvoja asiantuntijoita Suomessa.

Terrorismista on tullut keskeinen kysymys maailmanpolitiikassa. Väkivaltaisen ekstremismin torjunta ja ennaltaehkäisy ovat jatkuvia puheenaiheita, jotka herättävät runsaasti poliittisia intohimoja. Yliopistolehtori, dosentti Leena Malkki Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta on jo vuosien ajan totuttu näkemään medioissa taustoittamassa väkivaltaisten iskujen syitä.

—Vuonna 2004 olin ensimmäisen kerran Ylen aamu- tv:ssä haastateltavana liittyen Baskimaan itsenäisyyttä ajaneen ETA-järjestön kehitykseen. Siihen aikaan terrorismiin ei vielä kiinnitetty yhtä paljon huomiota Suomessa. Vähitellen aiheen merkitys on kasvanut. Suomalaispariskunnan sieppaus Jemenissä sai mediat käsittelemään aihetta laajemmin, heti perään tuli Bostonin isku ja lopulta Charlie Hebdon hyökkäys pakotti havahtumaan jihadistiseen terrorismiin Euroopassa, Malkki kertaa.

Kyse on aiheesta, johon liittyy voimakkaita mielipiteitä. Suomessa tosin uutisointi on maltillista verrattuna moniin muihin maihin, sillä meillä ei katso hyvällä pelon lietsontaa.

—Olen pyrkinyt tutkimuksessani hahmottamaan maailmaa terroristien näkökulmasta ja samalla tutkimaan aihetta yhtä kuivan akateemisesti kuin mitä tahansa ilmiötä. Terrorismissa minua kiinnostaa se perushuomio, että jotkut ihmiset tulkitsevat ja kokevat maailmantilanteen valtavirrasta poikkeavalla tavalla, vaikka eläisivätkin samassa ympäristössä.

Tutkijan levollisuus välittyy katsojalle

Rauhallisesti esiintyvä Malkki on luonteeltaan todellinen viilipytty, mistä on etua runsaasti mielipiteitä herättävää aihetta julkisuudessa käsiteltäessä. Tunnepitoinen kommentointi ei kuulu tutkijan tehtävään, eikä tutkijan rooli ole olla myötäelämässä tai kannattelemassa ihmisiä.

—Olen haastateltavana, koska tunnen terrorismia koskevaa akateemista tutkimusta ja sen kautta voidaan hahmottaa laajempi kokonaisuus. Tuoreita tapahtumia käsiteltäessä olen myös itse julkisen tiedon varassa. Joskus televisiohaastattelussa itsestäni on tuntunut siltä, että en ole oikein sanonut mitään uutta. Yleisön kannalta vaikutelma voi olla toinen. Olen saanut kommentteja, että ”tuli sellainen olo, että joku tajuaa tätä ilmiötä ja siksi on levollisempi tunne”.

Julkisuudessa esiintyminen altistaa myös vihapostille ja loanheitolle. Sitä tietää odottaa varsinkin, mikäli kommentoi islamiin tai maahanmuuttoon liittyviä seikkoja. Vihapostiin riittää se, että kehottaa harjoittamaan malttia suhtautumisessa terrorismiin.

—Tarkoitan sillä sitä, että terrorismi on edelleenkin erittäin harvinaista ja fyysiset seuraukset iskusta ovat hyvin rajoitettuja. Vaikka iskuja saattaa tapahtua, jokainen voi olla lisäämättä vaikutuksia, kuten ettei välttele matkustelua esimerkiksi muihin Euroopan maihin. Tällainen kanta ärsyttää. Saan vihapostia mutta en uhkauksia. Tiedän, että monet muut julkisuudessa esiintyvät tutkijat saavat paljon enemmän ja paljon pahempia, Malkki toteaa.

Välinpitämättömyys on toivottava reaktio terrorismin vaikutusten minimoimiseksi. Terrorismin tutkijat eivät itse vältä liikkumista Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tärkeää on myös, että kansalaiset kertovat tiedot eteenpäin viranomaisille, mikäli havaitsevat jotakin epäilyttävää.

Terrorismi asettuu mittasuhteisiinsa

Malkki ymmärtää hyvin pelon, jota terrorismi herättää. Ilmiö ja tilastot ovat tutkijalle tutumpia, ja siten terrorismi asettuu mittasuhteisiinsa.

—Suomessa on aiemmin ajateltu, että terrorismi ei koske suoraan meitä, nyt tilanne vaatii totuttelua. Tragedioista ylitsepääseminen liittyy myös kansalliseen mentaliteettiin: Suomessa jatketaan mahdollisemman pian elämää eteenpäin eikä esimerkiksi pystytetä muistomerkkejä, kuten muualla tehdään.

Yleisen historian yliopisto-opintoja aloittaessaan Leena Malkki ei vielä kokenut yliopistomaailmaa omaksi ympäristökseen. Perusopintoja tehdessään hän kiinnostui terrorismista, tai oikeastaan havahtui sen olemassaoloon. Vuonna 1996 Hollannissa vaihdossa ollessaan hän aluksi halusi tutkimuksessaan tarkastella yhteiskuntaa etnisen vähemmistön näkökulmasta. Sellaiseksi valikoituivat molukit, jotka olivat tulleet Hollantiin Indonesiasta sen itsenäistyttyä Hollannin siirtomaaisännyyden jälkeen. Molukit olivat olleet uskollisia siirtomaaisännilleen, ja siksi heidät oli tuotu alun perin väliaikaisesti turvaan Hollantiin.

—Toinen sukupolvi alkoi tehdä terrori-iskuja 1970-luvulla Hollannissa saadakseen Alankomaat antamaan itsenäisen molukien valtion palkaksi uskollisuudesta siirtomaaherroille. Tätä muuten ei heille oltu koskaan luvattu.

—Yhdysvaltalaisen professori Jeffrey Kaplanin vaikutuksesta ryhdyin jatko-opiskelijaksi. Terrorismia ei vielä tutkittu Suomessa, joten asiantuntevaa ohjausta ei olisi ollut saatavilla ilman Kaplania.

Terrorismi tulee aalloissa

Tällä hetkellä Malkki käsittelee tutkimuksessaan sitä, miksi yhdessä paikassa ilmenee poliittista väkivaltaa ja toisessa ei, vaikka olosuhteet olisivat samankaltaiset. Euroopassa on monia erilaisiin etnisiin ja uskonnollisia ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nyt käynnissä on jihadistisen terrorismin aalto. Väkivalta on alueellisesti keskittynyttä Ranskaan, Englantiin ja Espanjaan. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ilmiötä ei voi selittää sillä, miten paljon yhteiskunnassa on erilaisin mittarein mitattavaa eriarvoisuutta. Luotettavampaa on selvittää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, etenkin sitä, miten reagoidaan rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja kuinka toisiaan vihollisena pitävät liikkeet saattavat polarisoida toisiaan.

Isosta massasta erottuu eri aikoina erilaisia aaltoja, joita laajat liikehdinnät synnyttävät, kuten 1960-luvulla vaikkapa vasemmistolaiset liikkeet ja niihin liittyvät väkivallanteot. Poliittinen järjestelmä, joka kykenee kanavoimaan poliittista tyytymättömyyttä ja jonka kautta on mahdollisuus vaikuttaa systeemiin sen sisällä, on yksi toimiva keino radikalisoitumisen välttämisessä.

Terrorismi harvoin jatkuu useita vuosikymmeniä, tosin Pohjois-Irlannin väkivalta kesti pitkään. Jihadistinen aalto tulee myös päättymään, mutta ei vielä. Toistaiseksi on muuten tutkittu vähän sitä, miten terrorismi loppuu.

Suomessa terrorismin tutkimusta varten ei ole olemassa erityistä tutkimuskeskusta. Kansainvälisestikin akateemiset rahoittajat ovat aiemmin karsastaneet aiheen tutkimuksen tukemista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut.

—Tähän liittyy myös rakenteellinen ongelma, sillä meillä ei ole ollut senioritutkijoita. Nyt olen siinä akateemisessa iässä, että voin toimia tutkimusjohtajana, Malkki huomauttaa.

—Suomessa kannattaisi järjestää pitkäjänteistä perustutkimusta akateemisella rahoituksella. Ilmiön ymmärrys ei etene vain käynnissä olevia tapahtumia selvittämällä. Tarvitaan aikaa ja mahdollisuutta katsoa taaksepäin liikkeisiin, jotka eivät ole enää aktiivisia. Empiirinen aineisto paranee vasta vuosien myötä.

---