1) Miten teet JUKO n entistä näkyvämmäksi toimijaksi?
Nimeän kolme keinoa, joiden avulla uskon myös näkyvyyden paranevan. Sisäisen tiedonkulun ja vuoropuhelun parantaminen on perusedellytys näkyvyydelle — JUKOn eri sektorit ja sopimusalat voivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä ja viedä JUKOa samaan suuntaan. JUKOn luottamusmiehet ovat paitsi lähettiläitämme työpaikoilla myös tuntosarvet, joilla aistimme kentän terveiset. Selvitämme ja analysoimme heidän tarpeensa, toiveensa ja osaamisensa ja kehitämme vuoropuhelua JUKOn ja luottamusmiesten välillä. Ohjeistamme ja koulutamme entistä tavoitteellisemmin, jotta luottamusmiesten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kolmas keino on lisätä konkreettisia, tavoitteitamme ja jäsenten edunvalvonnan tarpeita koskevia esityksiä, jotka kiinnostavat myös JUKOn ulkopuolella: neuvottelupöydissä, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa laajemmin.
2) Oletko itse mukana joissakin neuvottelupöydissä?
Olen kuntasektorin ns. pääneuvotteluryhmässä ja KVTES-ryhmässä jäsenenä, kuten neuvottelujohtaja Risto Kangaskin oli. Tämän lisäksi haluan ja minun pitää olla selvillä jokaisesta JUKOn sektorista ja ymmärtää myös muiden pöytien dynamiikkaa.
3) Miten aiot kehittää JUKO n toimintaa yliopistosektorilla?
Yliopistosektorilla näen erinomaisiksi mahdollisuudet osoittaa, että työmarkkinoilla kyetään uudistumaan. Tieteenharjoittamisen vapaus ja aikaan ja paikkaa väljästi kytketty työ mahdollistavat esimerkiksi palkkausjärjestelmän uudistamisen siten, että työsuoritusten ja työn tuloksen merkitys näkyy suoraan palkassa.
4) Millaisia palkankorotuksia JUKO tavoittelee julkisella sektorilla ja yliopistoissa?
JUKO haluaa nostaa tällä kierroksella esiin palkkaukselliset epäkohdat julkisella sektorilla ja yliopistoissa, koska palkkaus on yksityistä sektoria jäljessä vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä. Se arvokas työ, mitä jäsenemme tekevät, pitää näkyä palkassa. Keinoina voivat toimia kohdennetut erät ja pidempikestoiset palkkaohjelmat. Vielä ei ole tiedossa, minkälaisia korotuksia syksyn mittaan irtoaa muilla aloilla. Seuraamme tätä ja myös talousennusteiden kehittymistä. Loppuvuodesta alkaa olla aika tarkentaa tavoitteita numeroiksi.
5) Mitkä muuta (palkankorotusten lisäksi) JUKO tavoittelee tulevissa neuvotteluissa?
Sopimusaloillamme on erilaisia tarpeita kehittää sopimusmääräysten sisältöä, mutta yhteisenä linjana tulee olemaan varmasti työaikasuojelun parantamiseen ja molemminpuolisiin työaikajoustoihin liittyvät asiat. Erittäin tärkeänä pidämme myös luottamusmiehen toimintaedellytysten parantamista. Työnantajapuolen on turha puhua paikallisista joustoista, jos toimintaedellytykset johtavat jo valmiiksi neuvotteluasetelman epäsuhtaan.
6) Kuinka tärkeänä pidät järjestövalmiuden nostamista neuvotteluiden lähestyessä?
JUKO toimii ensisijaisesti neuvotellen ja sopien. On kuitenkin niin, että olemme varautuneet ja valmiita lailliseen työtaisteluun, jos tarve sitä vaatii. Silloin tilanne on niin kärjistynyt, että sen pitkittäminen ja junnaaminen vain neuvotteluissa istumalla ei ole kenenkään etu. Neuvotteluja kohti mentäessä olemme lisänneet konkreettista valmistautumista. Toivon, että työtaisteluilta vältytään ihan kaikilla aloilla ja että meidänkään ei niihin tarvitse mennä.
Maria Löfgren on ennen JUKOa työskennellyt
Akavan lakimiehenä ja
työelämäyksikön johtajana
sekä työsuhdelakimiehenä
Suomen Ekonomiliitossa.
Löfgrenin ura akavalaisissa
yhteisöissä alkoi
vuonna 1996. JUKO
neuvottelee tämän lehden
julkaisijaliittojen jäsenten
palkoista ja työsuhteen
eduista.
Teksti Kirsti Sintonen
Painetussa lehdessä sivu 18