Tutkijoiden ja yritysten yhteistyö kärsi rahoitusleikkauksista

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön tuli budjettiriihessä lisärahaa, mutta sen avulla ei vielä päästä aiemmalle tasolle. Business Finlandin johtaja Teija Lahti-Nuuttila uskoo, että tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä tehtäisiin paljon enemmän, jos julkinen rahoitus sen vain mahdollistaisi. Business Finland uudisti tutkimusrahoitustaan tämän vuoden alussa.

Hallitus päätti budjettiriihessä lisätä Business Finlandin avustusvaltuuksia 69 miljoonalla eurolla. Lisävaltuudella aiotaan edistää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä.

— Olemme iloisia, että tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö nähdään tärkeäksi. Mutta tällä summalla ei vielä palata edes aiemmalle tasolle, muistuttaa johtaja Teija Lahti-Nuuttila. Hän on Business Finlandissa ekosysteemeistä vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen.

Business Finlandin edeltäjän Tekesin innovaatiorahoitusta leikattiin tämän hallituskauden alussa 129 miljoonalla eurolla.

— Jos vertaa viime vuoteen, rahoitusvaltuutemme nousee vain 20 miljoonalla, koska kärkihankerahoitus poistui.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston tiekartassa asetetaan tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on vielä kaukana, koska viime vuonna prosenttiosuus oli 2,7.

— Paljon on vielä tehtävää, että tälle halutulle nousu-uralle päästään.

Lahti-Nuuttila uskoo, että tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä tehtäisiin paljon enemmän, jos julkinen rahoitus sen vain mahdollistaisi.

— Viime vuosina tehdyt suuret leikkaukset avustusmuotoiseen julkiseen rahoitukseen vahingoittavat tutkimusta hyödyntävien yritysten uudistumiskykyä.

Hakemusten hylkyprosentti laskenut

Tammikuun alussa 2018 kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja innovaatiorahoitusta tarjoava Tekes yhdistyvät Business Finlandiksi. Samalla uudistui tutkimusrahoitus. Business Finland rahoittaa tutkimusorganisaatioiden projekteja, joiden tuloksia yritykset hyödyntävät.

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeille tarjotaan sparrausta, mikä on johtanut parempaan rahoitushakemusten läpimenoon. Jos hakemuksista hylättiin aiemmin noin puolet, on hylkyprosentti nyt alle 30.

Uudistuksen myötä rahoitusta on voinut myös hakea jatkuvasti, kun hakuajoista on pääsääntöisesti luovuttu.

Uudistuksen alkutaipaleesta on tehty asiakastyytyväisyyskysely. Sen tulosten mukaan tutkimusasiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä (arvosana 4 tai yli, asteikolla 1—5) Business Finlandin helppoon tavoitettavuuteen, asiakaspalveluasenteeseen, toimintatavan sujuvuuteen, reiluuteen ja läpinäkyvyyteen.

— Nykymallissa pystymme antamaan palautetta asiakkaille jo hankkeen valmisteluvaiheessa eikä vasta kun rahoitushakemus on toimitettu meille. Ennen hakemusvaihetta tehdyn sparrauksen myötä hakemusten läpimeno on selvästi parantunut, mikä vähentää tutkimusorganisaatioissa tehtävää hallinnollista työtä. Myös päällekkäisten hakemusten määrä on vähentynyt, Lahti-Nuuttila kertoo.

Kansainvälisyys laskusuunnassa?

Finland vauhdittaa tutkimuksen ja liikeelämän yhteistyötä mm. Co-Creation ja Co-Innovation -rahoituksella. Yhteishankemallilla, jossa tutkimusorganisaatio ja yritykset tekevät rinnakkain osin yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä, halutaan edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja uusien suomalaisten vientituotteiden kehittämistä.

— Olemme saaneet nykyisestä rahoitusmallistamme hyvää palautetta sekä tutkijoilta että yrityksiltä ja tätä hyväksi todettua toimintatapaa aiomme myös jatkaa. Toisaalta olemme myös avoimia uusille ajatuksille ja kehitämme ohjelmatoimintaamme, Lahti-Nuuttila toteaa.

Business Finlandin tutkimusrahoitusuudistus on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla.

Rahoitushakemuksissa kiinnitetään huomiota hankkeen kansainvälisyyden asteeseen.

— Toivoisimme, että tutkimushankkeissa tehtäisiin enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Näyttää siltä, että tämä on lähtenyt jopa laskuun. Teemme asiasta paraikaa analyysiä.

Ekosysteemit edellyttävät poikkitieteellistä otetta

Monet tutkijat, jotka eivät tunne Business Finlandin tutkimusrahoitusta, mieltävät sen kovin teknologiapainotteiseksi. Lahti-Nuuttilan mukaan tämä on väärä mielikuva.

— Yli puolet rahoituksestamme ohjautuu palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen.

Esimerkiksi kuluttajaliiketoiminnan asema on viime aikoina noussut.

— Suomea pidetään insinöörien maana. Meillä on oikeasti opittavaa kuluttajaliiketoiminnassa, esimerkiksi kiertotaloudessa. Tällä saralla on hyvä ymmärtää myös ihmisen käyttäytymistä.

Esimeriksi yhteiskuntatieteilijöillä olisi paljon annettavaa tämän sektorin hankkeisiin ja yritysyhteistyön.

Teija Lahti-Nuuttila aloitti Tekesillä vuonna 2002 energia- ja ympäristöliiketoimintojen parissa. Tutkimuspuolen johtajana hän ollut reilut pari vuotta. Hän puhuu lämpimästi ekosysteemien puolesta.

— Jos ajatellaan Suomen kilpailukykyä, ekosysteemiajattelu on oleellisessa roolissa. Ja siinä taas tarvitaan hyvin monipuolisia yhteistyöverkostoja, tutkimusta ja osaamista.

Eräänä esimerkkinä hän mainitsee One Sea -ekosysteemin, joka tähtää siihen, että vuonna 2025 Itämerellä voisi seilata itseohjautuva laiva. Liikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut Eurajoen edustalta tätä varten testausalueen.

— Tämä ekosysteemi edellyttää laajaa poikkitieteellisyyttä: digitaalista osaamista, laivateknologiaa, cleantech-tietämystä, satelliitteja, logistiikkaa.

— Kunnianhimoisia tavoitteita, joissa tutkimuksen rooli on ihan keskeinen, pitää olla.

---