Kysymys-vastaus Riitta Maijala

Moni tutkija tuskaili syyskuussa Suomen Akatemia hakujärjestelmää. Ylijohtaja Riitta Maijala pahoittelee verkkoasioinnin muutoksesta aiheutuneita ongelmia. Hän vastaa myös nuoria tutkijoita askarruttaneisiin epäselvyyksiin, jotka syntyivät tutkimusrahoitusta koskeneista budjettiriihitiedotteista.

1) Budjettiesityksen mukaan Suomen Akatemian määrärahavaltuutta ollaan lisäämässä 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 lukien. Valtioneuvoston ja OKM:n budjettitiedotteen mukaan tämä tutkimusrahoituksen lisäys kohdistetaan erityisesti nuorille tutkijoille. Kun Suomen Akatemian hakuilmoitus ilmestyi, siinä puhuttiin nuoresta tutkijasukupolvesta. Lisäksi mainittiin, että hakijan (tutkimushankkeen vastuullisen johtajan) tulee olla professorin tai dosentin tasoinen tutkija. Monissa nuorissa tutkijoissa tämä herätti ihmetystä. Miten kommentoit tilannetta?

— Akatemia ei voi käyttää biologista ikää hakukriteerinä ja siksi, kuten aiemmissakin vastaavissa hauissa, puhumme nuoresta tutkijasukupolvesta. Siihen kuulumisen arvioimiseksi pyydämme tietoa hakijan urakehityksestä viimeisen viiden vuoden aikana sekä potentiaalista tutkimuksen uudistamisessa. Muutoin kriteerit (esim. vähintään dosentin tasoisuus) ovat samat kuin akatemiahankkeissa yleensäkin.

2) Edellisessä vastaavassa haussa vuonna 2016 rahoitusta annettiin myös tutkijatohtoreille. Miksi he eivät olleet mukana tässä?

— Vuonna 2017 Akatemia rahoitti 30 miljoonan euron lisärahoituksella 57 nuoren tutkijasukupolven akatemiahanketta ja 20 tutkijatohtorin tehtävää. Akatemiahankeraportointien mukaan 2/3 palkkaukseen käytetystä rahoituksesta kohdistuu väitöskirjatyöntekijöille ja tutkijatohtoreille ja 12% avustavalle henkilöstölle. Kohdistamalla syksyn 2018 haussa 25 miljoonaa euroa akatemiahankkeisiin tuemme siten hankejohtajan lisäksi monipuolisesti myös muiden nuoren tutkijasukupolven tutkijoiden tutkimuksen laatua, urakehitystä ja uskoa tieteen tekemisen mahdollisuuksiin.

3) Tämän lehden ilmestyessä tuorein akatemiarahoituksen hakukierros on juuri päättynyt. Syyskuussa sosiaalisessa mediassa näkyi runsaasti tuskailua sähköisen verkkoasioinnin eräitä ominaisuuksia kohtaan. Mitä on tehtävissä hakujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi?

— Syksyn 2018 haussa käyttöön otetut uudistukset tutkimussuunnitelmaan, CV:hen, julkaisuluetteloon sekä valtuutusmenettelyyn toteutettiin hakijoiden ja arvioitsijoiden toiveesta. Esille nousseiden verkkoasioinnin ongelmien vuoksi olemme jo parantaneet järjestelmää. Hakija pystyi myös edelleen jättämään hakemuksensa PDF-muodossa. Pahoittelemme muutosten toteuttamiseen liittyneitä teknisiä ongelmia. Toivomme saavamme jatkossakin palautetta hakijoilta järjestelmän toimivuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.

4) Onko Akatemiassa vireillä kehittämistoimia hakumuotojen uudistamiseksi?

— Hakumuotoja kehitetään Akatemian strategian tavoitteiden pohjalta (tutkimuksen laatu, vaikuttavuus ja uudistuminen) ja tarkastellen kansallisia linjauksia, käytettävissä olevia aineistoja ja saatuja kokemuksia. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi huippuyksikköjen rahoituskauden pidentämisenä kahdeksaan vuoteen, infrastruktuurihaun kehittämisessä sekä ulkoisten arviointien hyödyntämisenä yliopistojen tutkimuksen profiloitumisrahoituksen ja strategisen tutkimuksen rahoituksen suunnittelussa.

---