Tampereen yliopiston henkilöstö haluaa hallitukseen

Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopiston hallinnosta kartoitettiin kyselyn avulla. Henkilöstö toivoo lisää vaikutusmahdollisuuksia.

Tampereen yliopiston henkilöstö haluaa edustuksen Tampereen yliopiston hallitukseen, osoittaa 19.9 julkaistu kyselytutkimus.

Ainakin yhtä yliopiston henkilöstön edustajaa toivoi hallitukseen 77 prosenttia vastaajista. Kolmikannan edustusta toivoi 21 prosenttia vastaajista. Lähes puolet, eli 49 prosenttia vastaajista, toivoi että yliopistoyhteisön edustajilla olisi hallituksessa enemmistö.

Tällä hetkellä säätiöyliopistona toimivan Tampereen yliopiston seitsenhenkisessä hallituksessa ei ole yhtään henkilöstön edustajaa. Hallituksen jäsen, kansanedustaja Iiris Suomela on myös yliopiston opiskelija. Kokonaan yliopiston ulkopuolisista koostuvaa hallitusta piti toivottavana vain kolme prosenttia vastaajista.

Vapaus valita johto koetaan tärkeäksi

Kenen yliopisto-tutkimukseen vastasi 49 prosenttia Tampereen yliopiston henkilöstöstä, yhteensä 1 894 henkilöä.Vastausprosentti oli hieman suurempi vanhan Tampereen yliopiston henkilöstön kuin entisen Tampereen teknillisen yliopiston henkilökunnan kesken.

Viesti oli pääosin selvä. Yliopistolaiset halusivat valtaa omaan työhönsä. Vastaajista 84 prosenttia piti tärkeänä, että yliopiston henkilöstöllä olisi edustus kaikilla hallinnon tasoilla. 83 prosenttia piti tärkeänä, että yliopistoyhteisö nimittää omat johtajansa.

Tieteenalojen ja oppiaineiden oikeutta päättää itse toimintansa kehittämisestä ja suuntaamisesta piti tärkeänä 83 prosenttia vastaajista. Opettajien vapautta päättää itse opetuksen sisällöistä ja opetusmuodosta piti tärkeänä 75 prosenttia vastaajista.

Tutkinto-ohjelmien oikeutta määritellä itse opiskelijoiden valintaperusteet piti tärkeänä 74 prosenttia.

Nopea muutos on mahdollinen

Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja, syksyllä Oulun yliopistoon siirtynyt englantilaisen filologian yliopistonlehtori Jarkko Toikkanen ei nähnyt kyselyn tuloksissa yllätystä.

— Käytännössä kysely vahvisti sen, minkä tiedämme jo. Nykymallinen säätiöhallinto, jossa yliopiston hallitus koostuu pääosin ulkopuolisista henkilöistä, ei nauti yliopiston henkilöstön luottamusta, Toikkanen tiivistää.

— Uutta, bisnesmaailmasta vaikutteita saanutta tapaa johtaa yliopistoja on nyt kokeiltu nykyisen yliopistolain myötä jo kymmenen vuotta. Se ei ole osoittautunut toimivaksi tavaksi johtaa yliopistoa.

Toikkanen toivoo, että tilanne voisi muuttua nopeastikin.

— Hallituksen jäsenistä kaksi vaihtuu vuoden vaihteessa. Mikään ei estä valitsemasta hallitukseen yliopistoyhteisön jäseniä heidän tilalleen. Myös johtosääntö vaatii huomiota.

Kenen yliopisto-tutkimuksen julkaisutilaisuudessa oli paikalla myös yliopiston johtoa, rehtoraatti ja hallituksen edustajia. Etenkin hallituksen nykyisen puheenjohtajan Ilkka Herlinin kuvattiin esiintyneen sovittelevasti. Johto lupasi myös käynnistää omaa tutkimustaan yliopistohallinnosta. Toikkanen suhtautuu siihen hieman epäilevästi.

— Vähän nousee mieleen epäilys, että pyritäänkö tekemään kilpaileva tutkimus joka sitten tukisikin nykyistä johtamisen tapaa, Toikkanen pohti.

Johtosääntöä ei tunneta

Kyselyssä selvitettiin myös yliopiston henkilöstön kantoja yliopiston tuoreeseen johtosääntöön. Tämän osalta tulokset jäivät kuitenkin hieman avoimiksi. Peräti 57 prosenttia vastaajista katsoi, ettei tuntenut johtosääntöä riittävän hyvin ottaakseen siihen kantaa.

Tyytyväisiksi johtosääntöön itsensä ilmoitti 11 prosenttia vastaajista, 29 prosentin mukaan se antoi liian vähän valtaa yliopistoyhteisölle.

Kenen yliopisto? Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopistojen johtamisjärjestelmistä ja itsehallinnosta oli ensimmäinen väliraportti laajemmasta Kohti parempaa yliopistomaailmaa: strateginen johtaminen ja yliopistoyhteisön kokemukset Tampere3-fuusiossa -tutkimushankkeesta.

Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta johtaa Tampereen yliopiston yliopistotutkija Hanna Kuusela.

---