”Erityisesti yhteiskunnalliset ja humanistiset alat ovat nyt heikoilla.” professori János Kertész

Unkarissa akateemisen vapauden loppu on käsillä

Poliittinen tilanne Unkarissa on johtanut siihen, että myös tieteentekoa pyritään hallitsemaan autoritäärisin ottein. Politiikka läpäisee kaikki elämänalueet, ja epävarmuus tulevaisuudesta on saanut monet tutkijat pyrkimään pois maasta.

Pääministeri Viktor Orbánin hallitus on säätänyt Unkarin tiedeakatemiaa koskevan lain, jolla akateeminen tutkimus alistettiin poliittiseen kontrolliin. Viimeaikaiset hyökkäykset akateemista vapautta kohtaan ovat näkyneet myös suhtautumisessa Keski- Euroopan yliopistoon (Central European University, CEU), jonka hallinto karkotti maasta.

Kehityskulku kohti autoritääristä yhteiskuntaa alkoi vuonna 2010 johdonmukaisella vallan keskittämisellä.

— Perustuslakia muutettiin Fidesz-puolueen tultua valtaan ja demokratian perusteita alettiin purkaa. Vallan kolmijako on jo mennyttä. Medioita pyritään kontrolloimaan uusilla laeilla, jotka kaventavat liikkumatilaa ja kansalaistoimintaa rajoitetaan. Erityisesti vuodesta 2017 alkaen vallan kontrolli on kohdistunut myös tieteentekijöiden autonomiaan, johon pyritään puuttumaan hallinnon ja talouden keinoin, tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista kertoo.

Unkarin yliopistoille luotiin järjestelmä, jossa taloushallinto siirrettiin rehtoreilta akateemisen maailman ulkopuolelta tulleille, hallitukselle lojaaleille kanslereille.

Taloudellista painostusta

Taloudellista painostusta Toimintaa ei kielletä, vaan siltä poistetaan taloudelliset edellytykset. Mediat ovat yksi esimerkki tästä: hallitusta myötäilevät saavat varoja, mutta mainosrahoituksella toimivat riippumattomat mediayritykset kärsivät taloudellisesta painostuksesta, sillä niiden kanavilla ei uskalleta mainostaa.

— Järjestelmä on korruptoitunut. Autoritääriset hallitsijat eivät pysyisi vallassa, elleivät saisi kanavoitua rahoja verotuksen tai EU:n kautta hallinnolle mieleisiin toimintoihin. Korruptio on järjestelmän ydin. Rahoitus siirretään vain lojaaleille taloustoimijoille ja siten ylläpidetään näitä rakenteita. Minusta tämä kaikki on käsittämätöntä, kun ottaa huomioon, että kyseessä on kuitenkin EU-maa, Miklóssy toteaa.

Unkarilaiset ovat pääasiassa tyytyväisiä, koska he eivät oikein tiedä muusta. Varsinkin vanhemman ikäluokan kohdalla ongelmana on se, että he eivät osaa kieliä eivätkä pääse helposti netin ääreen.

— Olen sitä mieltä, että EU ei ole herännyt tilanteeseen tarpeeksi ajoissa ja siksi järjestelmä on ehtinyt vakiintua. Siinä vaiheessa on vaikea puuttua tilanteeseen ulkopuolelta. Sama huolestuttava kehitysmalli on käynnissä muuallakin Itä-Euroopassa. Minusta EU:n pitäisi sitoa budjetti oikeusvaltiokehitykseen. Itäiset jäsenmaat ovat EU-tuen nettosaajia. EU:n säännöt ja toimintamuoto luotiin aikana, jolloin ei voitu kuvitellakaan, että sitä käytetään väärin ja oletettiin, että kaikki tietysti haluavat toimia perustamisidean hengessä. Itä-Eurooppa on muodostunut EU:n ongelmaksi ja kokonaisuudessaan hidastaa sen kehitystä.

Kontrollia pelon kautta

Uuden lain mukaan maan tutkimuslaitokset toimivat vastaperustetun Róiánt Eötvös Research Networkin (RERN) alaisuudessa.

— Sitä johtavat pääministerin nimittämät henkilöt. Siten Unkarin hallinnolla on valta päättää siitä, millaista tutkimusta tiedeakatemiassa tehdään. Erityisesti yhteiskunnalliset ja humanistiset alat ovat nyt heikoilla, Unkarin tiedeakatemian jäsen, professori János Kertész toteaa.

Nämä tieteenalat tutkivat asioita, jotka eivät juuri miellytä tai kiinnosta hallintoa. Ennen kaikkea ne eivät hyödytä taloutta eivätkä tuota mitään teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi sukupuolentutkimusta tai maahanmuuttoon liittyvää tutkimusta ei enää käsitellä Unkarin yliopistoissa. Lisääntyvä valtion kontrolli herättää pelkoa tutkijoissa ja yhä useammat pyrkivät lähtemään maasta, kenties lopullisesti. Monet kokevat, että he joutuvat olemaan varovaisia julkisissa kannanotoissaan.

Kertész on toiminut vierailevana tutkijana Aaltoyliopistossa ja hän on käynyt Suomessa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Elokuussa hän kirjoitti Helsingin Sanomiin Unkarin tilanteesta halutessaan kiinnittää suomalaisten huomion asiaan.

—Minulla on monia suomalaisia ystäviä, jotka ovat olleet hyvin huolestuneita Unkarin kehityskulusta. Oli yllättävää, kuinka moni heistä on nähnyt kirjoitukseni ja ilmaissut tukensa Unkarin tutkijoille.

Kertész on nyt palannut Unkariin. Hän muistuttaa, että useimmat Unkarin yliopistoista kamppailevat ongelmissa, jotka Suomen näkökulmasta ovat käsittämättömiä. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi vahva viranomaisvalvonta ja ankara byrokratia vaikeuttavat tilannetta entisestään. Politiikka läpäisee Unkarin kaikki elämänalueet ja korruptio on lisääntynyt ennennäkemättömästi, sen ansiosta hallintoa lähellä olevat ihmiset ovat rikastuneet.

— Henkilökohtaisesti itselläni on hyvä tilanne, koska työskentelen CEU:ssa, joka siis on yksityinen yliopisto. Olemme jo aloittaneet muuton Wieniin ja seuraavasta lukuvuodesta alkaen kaikki toimintomme sijoittuvat sinne. Täytyy tunnustaa, että kaiken tämän jälkeen tunnen pienen piston sydämessäni nähtyäni, miten vaikuttavalla tavalla Aalto-yliopisto on kehittynyt perustamisensa jälkeen. Toivoisin, että meillä olisi mahdollisuus samaan.

---