Tohtorihattupäisiä professoreita oli ensimmäistä kertaa yhdessä opiskelijoiden kanssa Säätytalon edustalla muistuttamassa budjettiriiheen meneviä ministereitä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen tärkeydestä. Vasemmalla Professoriliiton järjestöpäällikkö Raija Pyykkö, professori Per Saris, puheenjohtaja Sanni Lehtinen (SYL), professori Jaana Hallamaa, professori Edward Hæggström, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä.

Tutkintotavoitteisiin tulossa huima lisäys — rahoitukseen ei

Yliopistoissa sekä alan järjestöissä on kiitelty hallituksen budjettiesitykseen sisältyvää perusrahoituksen nostoa ja indeksiä. Aloituspaikkamääriin kaavailtuihin tuntuviin lisäyksiin ja jatkuvan oppimisen uudistukseen ei ole näköpiirissä lisärahaa.

Budjettiriihessä lunastettiin hallitusohjelman lupaukset korkeakoulujen perusrahoituksen nostosta, kiittelivät Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, OAJ, SYL ja SAMOK yhteisessä kannanotossaan 17. syyskuuta.

Eduskunnalle annettu budjettiesitys korottaa korkeakoulujen perusrahoitusta hallitusohjelman mukaisesti. Yliopistojen perusrahoitus nousee 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen rahoitus 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä summat olivat vain 10 ja 5 miljoonaa eli neljännes hallitusohjelmassa luvatusta.

Perusrahoituksen noston lisäksi hyvää on täysimääräiset indeksikorotukset. Ne paikkaavat osaltaan edellisten hallitusten päätösten myötä syntynyttä noin puolen miljardin vajetta korkeakoulujen julkisessa rahoituksessa.

Hallituksen budjettiesitys ei kuitenkaan sisällä mitään lisärahaa tutkintotavoitteiden ja aloituspaikkamäärien nostoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön omassa budjettiehdotuksessa hakijasuman purkuun esitettiin 40 miljoonaa, josta yliopistoille olisi tullut 24 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 16 miljoonaa euroa. Mutta nämä summat eivät siis päätyneet hallituksen budjettiesitykseen.

Aloituspaikkamäärien lisäämisen vaatima rahoitus nousi esille opetusministeri Li Anderssonin ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen mediatapaamisessa 25. syyskuuta.

— Ministeriöllä on vahva tavoite saada tähän lisärahoitusta, mutta ensi vuodelle se ei toteutunut, totesi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Sopimusneuvottelut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa ovat alkaneet ja niitä jatketaan talven aikana. Ministeri Kosonen kertoi, että monet korkeakoulut ovat ilmaisseet halunsa nostaa tutkintotavoitteita.

— Yliopistoilla on vahva autonomia, mutta uskon, että näistä asioista neuvotellaan ja sovitaan hyvässä yhteistyössä ja avoimesti, hän lisäsi.

OKM on lähettänyt korkeakouluille ehdotuksensa uusista tutkintotavoitteista. Seuraavalla sopimuskaudella 2021—2024 tutkintoja tulisi valmistua keskimäärin 8000 enemmän vuodessa kuin nyt (HS 24.9.). Kasvusta yli puolet kohdistuisi yliopistoihin.

Jatkuvan oppimisen uudistus oli vahvasti esillä ministerien mediatapaamisessa. Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen työryhmä. Ministerien välisessä työnjaossa hanke kuuluu Li Anderssonille. Mutta myös korkeakouluille tulee iso rooli jatkuvan oppimisen järjestämisessä. Linjaukset valmistuvat 2020 lopussa. Niissä tarkastellaan muun muassa koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta.

— Jatkuvan oppimisen uudistus vaatii korkeakouluilta ketteryyttä. Pitää katsoa, miten rahoitusjärjestelmällä pystytään tätä tukemaan tai kuinka iso rooli olisi työnantajan ostopalveluilla, Kosonen sanoi.

25.9.2019