Kysymys-vastaus Kaarle Hämeri

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeässä roolissa sekä Helsingin yliopiston kanslerin että Professoriliiton puheenjohtajan tehtävissä. Tässä mielessä hyppäys ei ollut Kaarle Hämerille kovin suuri. Kanslerina hän on halunnut keskittyä yliopiston yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden kohentamiseen.

1. Siirryit Professoriliiton puheenjohtajan tehtävistä Helsingin yliopiston kansleriksi syksyllä 2017. Ovatko kanslerin ”hommat” vastanneet odotuksiasi?

— Kanslerin tehtävissä korostuvat yhteiskunnalliset suhteet. Näiden merkitys on ollut osallani suuri jo Professoriliiton ajoilta. Odotukset ja tehtävät ovat suurelta osin vastanneet toisiaan. Profiili on tietysti monin osin aikaisempiin tehtäviini nähden myös erilainen ja ehkä suurimman muutoksen olen huomannut uusissa kontaktiryhmissä, joista mainittakoon vaikkapa suurlähettiläät ja muu kansainvälinen päättäjäyhteisö.

2. Yliopistolain mukaan HY:n kanslerilla on läsnä- ja puheoikeus niissä valtioneuvoston istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopiston asioita. Sanoit Acatiimin haastattelussa 5/2017, että aiot käyttää tätä roolia koko yliopisto- ja tiedeyhteisön aseman puolustamiseen. Monessako valtioneuvoston istunnossa olet ollut ja miten siellä on pystynyt vaikuttamaan?

— Olen ollut noin 10 istunnossa. Näissä käsitellyt merkitykselliset asiat ovat liittyneet koko yliopistoyhteisöön ja olen edustanut kaikkia yliopistoja. Vaikuttaminen itse istunnossa on vähäistä, sillä asiat ovat siinä vaiheessa jo pitkälle valmisteltuja. Tästä johtuen vaikuttaminen onkin tehokkainta, kun esityksiä valmistellaan. Olen ollut valmisteluvaiheissa erityisen aktiivinen ja ilokseni myös useat ministeriöt ja ministerit ovat olleet avoimia ennakolta tapahtuvaan ajatusten ja näkemysten vaihtoon.

3. Yhteisöllisyys, yhtenäisyys ja yhteistyö olivat kolmen y:n strategia hakiessasi kansleriksi. Missä y:ssä on ollut eniten työsarkaa?

— Yhteisöllisyys ja yhtenäisyys on ajattelussani erityisesti yliopiston sisäistä tekemistä. Tähän olen henkisesti halunnut sitoutua kaikkein voimakkaimmin erityisesti hankalien viime vuosien jälkeen. Ajattelen, että näihin keskittyminen on aivan keskeistä yliopistoyhteisön tekemistä ja sikäli luontevaa kaikille yliopistolaisille. Ehkä kuitenkin yhteistyön tekeminen uusien sidosryhmien suhteen on tuonut kaikkein eniten uutta ja erilaista tekemistä.

4. Kansleri johtaa yliopiston varainhankintaa. Kuinka työllistävä tämä tehtävä on ollut?

— Varainhankinta on muodostunut yliopistojen normaaliksi ja jatkuvaksi toiminnaksi. Näen, että ulkopuolisen rahoituksen lisääminen on järkevää varautumista tulevaan ja tukee myöskin yliopistojen autonomiaa suhteessa valtiovallan ohjaukseen. Oma roolini varainhankinnan johdossa on toimia ovien avaajana ja verkostojen luojana. Tämä luonnollisesti työllistää paljon, mutta kytkeytyy myös saumattomasti yliopistojen kolmanteen tehtävään ja ylipäätään toimintamme vaikuttavuuteen.

5. Olet sanonut, että haluat kanslerikautesi aikana säilyttää kytköksen tutkimusalaasi aerosolifysiikkaan. Miten tämä on onnistunut?

— Tähän on aika ja henkisen energian riittävyys ollut vähäistä. Tämä on luonnollista ja tietoinen ratkaisu. Olen kyllä seurannut tutkimusalaa ja osallistunut jonkin verran hankkeiden ja julkaisujen suunnitteluun. Nytkin minulla on tutkimusalani teos matkalukemisena laukussani.

---