Yliopistolaiset vastasivat Acatiimin urakyselyyn: "En suunnittele, miten etenen tittelistä toiseen"

Tällaisiakin huomioita opettajilla ja tutkijoilla heräsi uralla etenemisestä.

”Olen yliopisto-opettaja kielikeskuksessa, ja meidän laitoksemme on opetuslaitos, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimusta emme voi tehdä työajan puitteissa. Toisin sanoen olen jumissa tässä työssä. Voisin tietenkin vapaa-ajalla tarttua väitöstyöhön, mutta kokopäivätyön päälle se kuulostaa liian kuormittavalta.”

”Olen pystynyt etenemään varsin vauhdikkaasti urallani väittelyn jälkeen: yliassistentista ja tutkijatohtorista yliopistonlehtoriksi, määräaiseksi professorinsijaiseksi, apulaisprofessoriksi (tenure track) ja lopulta varsinaiseksi professoriksi. Nähdäkseni tärkeää etenemisessäni ovat olleet lyhyet määräaikaisuudet, joita paljon parjataan, mutta jotka ovat mielestäni olleet ratkaisevia etenemiselle.”

”Väitöksen jälkeen olin ulkomailla hyvämaineisessa yliopistossa postdocina kolme vuotta, minkä jälkeen sain melko pian Akatemian postdoc-rahoituksen ja perään akatemiatutkijan ja tenure track -paikan. Kaikki on mennyt erittäin hyvin, ja uskallan sanoa, että kansainväliset kontaktit postdocajaltani ovat olleet kriittisen tärkeitä. Myös liikkuvuus on tärkeää, ja tällä hetkellä olen urallani neljännessä yliopistossa työsuhteessa. Monille voi olla pullonkaulana se, ettei esimerkiksi perhesyistä pysty muuttamaan toisella paikkakunnalle tai lähtemään ulkomaille kerryttämään postdoc-kokemusta. Kansainvälisestä perspektiivistä toive saada vakituinen pesti yliopistosta, josta on väitellyt, kuulostaa naurettavalta.”

Minut nimitettiin full professoriksi vuosi sitten (väittelin 2003), joten mielestäni olen edennyt hyvin. Tästä eteenpäin mahdollisuuksia ei ole - tai eteneminen tarkoittaisi siirtymistä johtotehtäviin (laitosjohtaja, dekaani) - ja se polku ei suuremmin houkuttele. Kävin katsomassa Akatemian sivuilta ohjeita akatemiaprofessuurista ja uskoisin hakevani sitä tulevaisuudessa.”

”Tutkimusryhmältämme on äskettäin loppunut rahat, ja olen hakeutumassa pois akatemiasta. En julkaissut tarpeeksi postdoc-aikana, ja siksi ura tyssää nyt tähän. Pelin säännöt ovat olleet minulle selvät alusta asti – publish or perish.”

”Opetus on umpiperä ja pitää kyllä olla melko naiivi, jos ei tiedä sitä jo ennen opetustehtäviin hakeutumista. Opetustehtävien koko pointti on se, että tutkijanura ja siitä seuraava mahdollisuus professorinpaikkaan vaihdetaan opetusuraan, jossa leipä on varmempi ja usein myös tutkijoita leveämpi. Jostain syystä Twitter on kuitenkin tätä nykyä täynnä yliopistonlehtoreita, jotka ovat havahtuneet tähän tosiasiaan vasta nyt.”

”Olen saanut rahoitusta onnistuneesti vuodesta 2007 lähtien, mutta nyt alan tulla siihen vaiheeseen urallani, jolloin vakituisemman työpaikan saaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus jatkaa yliopistolla. Koska olen päätoimisesti tehnyt töitä tutkijana, opetuskokemukseni on kuitenkin vähäisempää kuin sellaisilla kollegoilla, jotka ovat tehneet sijaisuuksia. Näin ollen en pärjää tehtävien hauissa, vaikka minulla on pedagogista koulutusta ja varsin paljon opetuskokemustakin. Siirtyminen opetuspainotteisempaan tehtävään tuntuu mahdottomalta.”

”Minua turhauttaa se, että akateemista uralla etenemistä ajatellaan ’näin minusta tulee professori/ yliopiston rehtori’ -tyyppisenä hierarkisena mallina, vaikka tämmöinen ajattelutapa ei oikeasti kuvaa prosessia eikä sen mahdollisuuksia. Akateeminen urasuunnittelu ei minulle ole suunnitelma siitä, miten etenen tittelistä toiseen, vaan miten teen kiinnostavaa, mielekästä, pätevää ja aina uudenlaista tiedettä.”

”Mielestäni minulla olisi huomattavasti enemmän annettavaa yliopistolleni, mutta turhauttaa, kun sille ei löydy tilaa eikä tarvetta. Ikää on sen verran (piirua vaille 60 vuotta), että ei tässä enää kovin isosti näillä näkymillä viitsi uraa yrittää kehittää. Eli pysyttelen turvallisesti lasikaton alla himmaten työn tekemistäni, vaikka ruutia olisi ollut huomattavasti merkittävämpäänkin kontribuutioon.”

”There is, in general, a lack of support for doctoral researchers to smoothly transform to the next job/career stage, after graduation, from the universities, and faculties. For instance, some practical support which can be easily done, eg. allowing the graduates to continue using the university emails until they get the next job, hasn't been done, or come to the universities' attention.”

”The university's decision to create a new tenure track has made a bad system much worse, as it has even more deeply dug the gulf between lecturing and professorial staff (and indeed when I came in the early 1990s, I was astonished to learn that professors and lecturers even belonged to different trade unions). In my unit, lecturing staff are now doing most of the administration because the tenure track professors are not allowed to do so for a given period while they're supposed to earn tenure. In principle I even understand this, but lecturing staff with exactly the same qualifications are doing a lot of admin, or teaching five courses/semester and continuing to publish, which leads to resentment.”

”Olen jäänyt eläkkeelle hiljattain. Olen ollut 14 vuotta pätkätöissä, joten en ole päässyt etenemään. Taloudellisen tilanteeni takia minun ei ollut mahdollista jättäytyä tutkimusvapaalle kuin hyvin lyhyeksi ajaksi. Tämän vuoksi tohtorin tutkinto viivästyi vuosia, mikä puolestaan esti vakituisen paikan saamista. Olen ollut osan ajasta avoimen yliopiston puolella työssä, se on ollut kaikkein paras paikka vapauden suhteen.”

”Saatte vastaukseen melkoisen survivor biaksen, jos pyydätte vastauksia vain yliopistolaisilta/nykyisiltä tutkijoilta ja opettajilta...”



Painetussa lehdessä sivu 32