Kysymys-vastaus

Digitalisaatio muuttaa korkeimman koulutuksen kuten aiemmin median, Atte Jääskeläinen uskoo. Ylen entinen päätoimittaja aloitti lokakuussa ylijohtajana opetus- ja kulttuuriministeriössä.

1) Aloitit lokakuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana. Miltä uusi työ tuntuu?

— Monella tapaa tämä on ollut sukellus uuteen maailmaan. Aiemmassa elämässäni olen ollut virkamiehenä vain yhden vuoden toimiessani notaarina opintojen jälkeen. Myös korkeakoulukentän ottaminen haltuun tällä tarkkuudella on oppimishaaste. Mutta on valtavan suuri etuoikeus saada oppia uutta vielä 55 vuoden iässä.

2) Aiempi työkokemuksesi on lähinnä journalismista. Miksi hait tätä virkaa?

— Kuten moni varmasti tietää, urani journalistina päättyi autetusti. Sen jälkeen halusin löytää töitä, jotka vastasivat arvomaailmaani. Koen, että virkamiehenä voin olla hyödyksi yhteiskunnalle.

3) Valintaasi on kutsuttu poliittiseksi. Mitä sanot tähän?

— Kun nimityksen tekee valtioneuvostossa, kyllähän se on määritelmän mukaan poliittinen. Hain tehtävää myös, koska uskon, että minulla on annettavaa. Olen johtanut toimituksia aikana, jona digitalisaatio mullisti median. Uskon, että seuraavassa aallossa näin käy myös korkeimmalle koulutukselle.

4) Mitä tämä tarkoittaa?

— Kun verkon yli voidaan siirtää nollakustannuksella hyvin monipuolisia sisältöjä ja jopa vahvaa läsnäolon tuntua, miksi kukaan valitsisi huonompaa vaihtoehtoa kuin maailman parhaan. Tämä tulee muuttamaan korkeinta koulutusta enemmän kuin vielä ymmärrämme.

5) Mitä näet muuten Suomen yliopistokentän haasteina?

— Niitä riittää: esimerkiksi vaikuttavuus, digitalisaatio ja demografia. Ikäluokat kasvavat voimakkaasti vielä hetken, ja samalla tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta. Sitten ikäluokat alkavat pienentyä vauhdilla. Tämä vaatii yliopistoilta sopeutumiskykyä, jotta laadusta voidaan pitää kiinni.

6) Ennen valintaasi työskentelit työelämäprofessorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Millaisen käsityksen yliopistomaailmasta se toi?

— Kaikki kokemukseni yliopistomaailmasta ovat olleet niin hyviä, että koen itseni suorastaan hemmotelluksi. Tein aikani oikeustieteellisen tutkinnon Helsingin yliopistossa, sitten vuonna 2017 pääsin ensin Oxfordiin ja London School of Economicsiin ja sitten Lappeenrantaan. Oma yliopistotyöni oli hyvin vapaata. Ja olivathan nämä yliopistot kaikki kovin erilaisia.

7) Mitä mieltä olet työelämäprofessorin tittelistä ja roolista yliopistoissa?

— Itse en koskaan käyttänyt työelämäprofessorin titteliä, vaan pitäydyin englanninkielisessä Professor of Practice -muotoilussa. Koin työni mielekkääksi, ja olin mukana tutkimushankkeessa ja yliopiston johdon tukena Advisory Boardin jäsenenä. Muuten koen keskustelun titteleistä vähän erikoisena. Kyseessä ovat ammattilaiset, joita yliopistot ovat halunneet palkata. Esimerkiksi LSE:ssä ei-akateeminen professori on professori.

8) Teit tutkimusta eurooppalaisten uutistoimistojen tulevaisuuden liiketoimintamalleista. Jatkatko tutkimusta vai jäikö se osaltasi?

— Projekti on päättynyt, mutta minä jatkan. Ajatuksenani on tehdä aiheesta väitöskirja Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Työstän artikkeleita vapaa-ajallani edelleen.

---