Palkkauksen kehittämisraha
meni yliopistojen ylimpiin
vaativuustasoihin
Sopimuskaudella, joka päättyi 30.9.
2007, oli valtiolla käytettävissä 1 %
palkkasummasta ns. palkkauksen kehittämisrahaa,
näin myös yliopistoissa.
Palkkapoliittiset toimenpiteet tuli tehdä
työnantajan päätöksin ja voimaantuloajankohta
on 1.10.2007. Tästä rahasta
ei voinut neuvotella ja sopia.
Yliopistojen työnantajapäätös ns. palkkauksen
kehittämisrahaan liittyvistä
korotuksista oli nuoremman tutkijakunnan
ja suurimman osan asiantuntijoista
kannalta kuin Häkämiehen Venäjä,
Venäjä, Venäjä -puhe: 0 euroa, 0 euroa,
0 euroa ja vielä varmuuden vuoksi lisää
0 euroa, 0 euroa. Korotukset tulevat
maksuun vasta lisäbudjetin myötä.
Valtiovarainministeriö ohjeisti työnantajaviranomaisia
palkkapoliittisista kehittämistoimenpiteistä.
5.2.2007 lähetetyssä kirjeessä todetaan: Selvitykset
valtionhallinnon henkilöstön ansiotasoista osoittavat,
että palkkakilpailukyky on riittämätön erityisesti
ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Edelleen kirjeessä todetaan mm., että
osaavan ja motivoituneen henkilöstön rekrytoinnilla
ja palveluksessa pysyttämisellä kiristyvän työvoimakilpailun
oloissa on uudistuvassa ja työn tuottavuutta
parantavassa valtionhallinnossa entistä korostuneempi
merkitys.
Kirjeen ohjeistamana yliopistot katsoivat, että
raha kohdennetaan opetus- ja tutkimushenkilöstön
vaativuustasoille 6-11, jokaiselle tasolle 70 euroa ja
muun henkilöstön vaativuustasoille 10-15, jokaiselle
tasolle 125 euroa. Yliopistojen ratkaisua koordinoi
opetusministeriö. Ratkaisua voi pitää oikeansuuntaisena,
tulihan palkkauksen kehittämisrahaa kohdentaa
johto-, esimies- ja asiantuntijatehtäviin.
Paljon jäi kuitenkin kysymyksiä. Valtion kilpailukykyä
työnantajana tuli kohentaa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön
järjestelmässä lähes kaikki ovat vähintään
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita
ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä. Muun henkilöstön
järjestelmässä asiantuntijatehtävät alkavat
tasolta 8. Nuorempi opettaja-tutkijakunta voi minusta
aivan aiheesta kysyä, miten yliopistot voivat pitää
alle kahdentuhannen euron kuukausipalkkaa kilpailukykyisenä
palkkana akateemisesti koulutetulle henkilökunnalle?
Hallitusohjelman mukaan tutkijanuran houkuttelevuutta
piti lisätä. Näinkö yliopistot arvostavat muutenkin
huonossa asemassa olevia akateemisia pätkätyöläisiään
ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevää henkilöstöään?
0 euroa tuntuu todella tylyltä 1512,89
vaativuustasopalkkaan. Missä muualla tehdään asiantuntijatyötä
tällaisella palkalla? Kilpailukykyinen
palkka löytyy varmuudella mistä tahansa muualta.
Jopa paljon julkisuudessa olleet kunta-alan korkeastikoulutetut,
alipalkatut ohittavat palkoissa selkeästi
yliopistojen akateemisen paarialuokan.
Katso kaavio
Katso taulukko
Palkkauksen jälkeenjääneisyys vaan
lisääntyy asiantuntijaryhmillä
Vuosina 2001-2004 toteutetut Valpas-korotukset jättivät
A-palkkausluokissa A18-A24 olleet kaikkein pienimmille
korotuksille alempiin ja ylempiin palkkaluokkiin
verrattuna (ks. kuvio viereisellä sivulla). Uusi
palkkausjärjestelmä ei juurikaan kohentanut tämän
asiantuntijaryhmän palkkausta yliopistoissa muihin
ryhmiin nähden. Nyt ilman palkkauksen kehittämisrahaa
jääneet asiantuntijat ovat jo aikaisempien palkkaratkaisujen
perusteella jääneet jälkeen muista ryhmistä
yliopistolla ja muualla valtiolla puhumattakaan
muiden sektoreiden asiantuntijoista. Tämä 0 euroa –
ratkaisu lisää yliopistojen asiantuntijaryhmien palkkauksen
jälkeenjääneisyyttä entisestään. Mistä yliopistot
saavat ikäluokkien pienentyessä asiantuntijoita
töihin alle kahden tonnin palkalla?
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto |