Yliopistouudistus etenee vauhdilla

Mittava yliopistouudistus etenee vauhdilla. Uudistus merkitsee yliopistojen autonomian suurta lisääntymistä. Tarkoituksena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle alkukeväästä 2009. Täysimääräisesti uudistus olisi voimassa 1.1.2010. Järjestöt kiinnittävät erityistä huomiota henkilöstön asemaan uudistuksessa.

Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan yliopistojen taloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla yliopistoille julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön asema. Yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää uudistetaan. Vastaavanlainen kirjaus sisältyy valtion ensi vuoden budjettiesitykseen.

Yliopistouudistuksessa on kyse suuren luokan muutoksista, jotka koskevat kaikkia yliopistoja. Lisäksi on menossa eräitä yksittäisiä yliopistoja koskevia muutoshankkeita, joissa pisimmälle on edetty Turussa ja Itä-Suomessa (ks. Acatiimin viime numeron sivut 10-17). Yliopistomuutoksilla tulee olemaan suuri merkitys myös yliopistojen henkilöstölle. Tämä on aktivoinut henkilöstöjärjestöt.

Uudistaminen suuntaviivat

Yliopistouudistuksen valmistelu perustuu suurelta osin viime vuoden lopulla julkaistuun selvitysmiesten Jääskisen ja Rantasen loppuraporttiin Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen sekä kuluvan vuoden alussa julkaistuun Sailaksen ryhmän raporttiin Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi.

Pääasiassa edellä mainittujen raporttien pohjalta on laadittu opetusministeriön yliopistolakityöryhmässä seitsemänsivuinen muistio Yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat. Tämä julkaistiin korkeakoulujen neuvottelupäivillä 29.8.2007. (Muistio on luettavissa mm. OPM:n ja Professoriliiton kotisivuilta: www.minedu.fi ja www.professoriliitto.fi)

Uudistuksen keskeisiä lähtökohtia ovat kaikkien yliopistojen autonomian kasvattaminen ja valtion tilivirastoasemasta luopuminen. Yliopistojen oikeushenkilömuoto voi olla itsenäinen julkisoikeuden oikeushenkilö tai yksityisoikeudellinen säätiö (TKK, HSE, TaiK).

Yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Valtion talousarviossa niille osoitetaan valtion rahoitusta. Lisäksi säätiön peruspääomaan kootaan valtion rahoitusta ja muuta rahoitusta. Valtion rahoituksen periaatteet tulevat olemaan yliopistoille samat riippumatta oikeushenkilömuodosta.

Yliopistolaissa tullaan säätelemään yliopistojen oikeushenkilöllisyyttä, tehtäviä ja vastuuta sekä hallinnon järjestämistä. Säätiöyliopistoa koskee lisäksi säätiölaki.

Yliopistojen johtamisjärjestelmää vahvistetaan. Yliopiston hallituksen tehtävänä tulee olemaan yliopiston resurssien ohjaus ja organisaation kehittäminen. Myös akateemista päätöksentekoa uudistetaan tarkoituksena, että se säilyy yliopistojen sisäisenä hallintona. Yliopistoissa olisi ilmeisesti kaksijakoinen päätöksentekomalli.

Muistiossa pohditaan jonkin verran myös säätiöyliopiston suhdetta perustuslakiin, jonka 123 §:n mukaan yliopistoilla on itsehallinto.

Kaiken kaikkiaan on todettava, että yliopistouudistus tulee merkitsemään suuria muutoksia yliopistojen asemaan, hallintoon, talouteen ja henkilöstöön. Yliopistojen tehtävät kuitenkin säilyvät pääpiirteittäin entisenlaisina. Tämä koskee myös säätiöyliopistoa.

Uudistuksen aikataulu

Yliopistouudistusta valmistellaan opetusministeriössä eri työryhmissä. Parasta aikaa muistio uudistamisen suuntaviivoista on melko laajalla lausuntokierroksella. Lausuntoa on pyydetty 26.10.2007 mennessä mm. yliopistoilta ja eräiltä järjestöiltä.

Seuraava merkittävä tapahtuma on maan hallituksen iltakoulu marraskuun alussa, jolloin on tarkoitus tehdä mm. uudistuksen rahoitukseen liittyviä linjauksia.

Yliopistolainsäädännön uudistamiseen liittyy lukuisia eri vaiheita. Varsinainen yliopistolaki ja muu muutettava lainsäädäntö lähtenee lausuntokierrokselle ensi kesän lopulla. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle alkukeväästä 2009. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2009, jolloin yliopistot muuttuvat oikeushenkilöiksi. Täysimääräisesti uuden yliopistolain mukaisen toiminnan on kaavailtu alkavan vuoden 2010 alusta. Uudistuksen mittasuhteisiin nähden aikataulu on tiukka.

Uudistuksen valmistelun painopiste on tällä hetkellä opetusministeriön tasolla. Uudistuva lainsäädäntö tullee mahdollistamaan kuitenkin yliopistokohtaisia eroja esimerkiksi hallinnon järjestämisessä. Tällöin yliopistokohtainen toiminta ja vaikuttaminen korostuvat.

Henkilöstön asema

Suuntaviivoissa käsitellään henkilöstön asemaa noin puolen sivun verran. Henkilöstö siirtyy nykyisine etuineen laitoksen tai säätiön palvelukseen. Hyvä näin, mutta moni tärkeä asia siirtymisiin liittyen jää tässä vaiheessa vain arvailujen varaan. Yliopistojen nykykäytännön mukaiset virkasuhteet muutettaisiin kaikilta osin työsuhteisiksi.

Suuntaviivat lähtevät siitä, että työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät valtion työmarkkinalaitokselta (ja OPM:ltä) yliopistoille. Suuntaviivoissa käsitellään hiukan myös henkilöstön irtisanomisperustetta, jona ei voisi olla sellainen toiminta, joka kuuluu perustuslaissa suojatun opetuksen ja tutkimuksen vapauden piiriin.

Henkilöstön valintamenettelyt uudistetaan. Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea professorien nimittämistä.

Järjestöt ja uudistus

Henkilöstöjärjestöt ovat aikaisemmin suhtautuneet pidättyväisesti kuvatun suuruiseen uudistukseen. On nähty, että yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämisessä voitaisiin edetä vaiheittain. Vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä siltä, yliopistojen uudistamisen suuntaviivat on kirjoitettu niin isoilla kirjaimilla, että vastustamisen sijasta nyt on hedelmällisintä vaikuttaa uudistukseen siten, että se siitä tulee mahdollisimman toimiva ja hyvä henkilöstön kannalta.

Järjestöt ovat korostaneet, että niiden edustajien tulee olla mukana yliopistouudistuksen valmistelussa. Erityisesti tämä koskee henkilöstöön liittyviä kysymyksiä, mutta myös muita asioita.

Järjestöt eivät kokonaan ole hylänneet ajatusta virkasuhteesta yliopistojen pääasiallisena palvelussuhdemuotona. Ennekuin virkasuhde muutetaan työsuhteeksi, on huolellisesti selvitettävä, mikä vaikutus mahdollisella työsuhteistamisella olisi esimerkiksi palvelussuhdeturvaan ja lukuisiin muihin asioihin.

Yliopistojen kollektiivisopimusjärjestelmä on oma lukunsa. Ainakin jotkut järjestöt lähtevät siitä, että yliopistojen neuvottelujärjestelmässä tulee olla keskitetty työnantajaelin, jonka kanssa tehdään kollektiivisopimukset.

Henkilöstöllä on nykyisin edustus yliopiston monijäsenisissä elimissä. Edustuksen tulee säilyä.

Professorit muodostavat nykyään oman ryhmänsä yliopistojen hallinnossa. Professorien kelpoisuusvaatimukset ja nimittämismenettelyt ovat kvalifioidut. Professoriliitossa lähdetään siitä, että ne on säilytettävä.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
5.10.2007