Puitteet uudistuvat – arki jatkuu

Syyslukukauden alkupuolella katsomme jo eteenpäin vuodenvaihteeseen. Uuden yliopistolain voimaantuloon liittyvät toimet ovat meneillään. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat alkaneet ja rinnalla hoidetaan asioita nykyisten sopimusten nojalla. Kaikesta tästä huolimatta opetus- ja tutkimustyön yliopistoissa pitäisi jatkua häiriintymättä.

Hallinnon järjestäminen uuden lain mukaan on jo pitkällä: uudet hallitukset ovat aloittaneet työnsä vanhojen hallitusten rinnalla ja syksyn mittaan järjestetään muiden hallintoelinten vaalit. Yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kesken on paikka paikoin tiivistynyt hallitusten valinnassa. Tällaista yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän, sillä edustuksellisuuteen perustuvia paikkoja hallintoelimissä on jaossa entistä niukemmin. Hallitusten valintatapa vaihteli yliopistosta toiseen vaaleista yliopistokollegion tekemään valintaan. Useimmissa yliopistoissa vanha hallitus varajäsenineen muodosti yliopistokollegion. Vähintään kauneusvirheenä voidaan pitää sitä, että tällöin vanhat hallitukset–vaikkakin vaaleilla valitut–valitsivat uudet hallitukset. Tietääkseni vain Jyväskylän yliopistossa järjestettiin vaalit, jolloin henkilöstö pääsi suoraan äänestämään uusista hallituksen jäsenistä. Ainakin samankokoisissa ja pienemmissä yliopistoissa vaalit olisi ollut mahdollista järjestää.

Edunvalvonnan kannalta keskeistä on uuden työnantajan kanssa syyskuussa alkaneet neuvottelut työehtosopimuksesta. Tätä kirjoitettaessa syyskuun alkupäivinä ei vielä ole tietoa sopimusten aikataulusta. Työnantajan edustajat ovat kaikissa keskusteluissa kuitenkin vakuuttaneet, että vanhat työntekijät siirtyvät tällä hetkellä voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin ja että työsopimukset tulevat allekirjoitettaviksi hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Tavoitteena on saada käyttöön yhteinen lomake kaikille yliopistoille. Luottamusmiehille ja jäsenille tiedotetaan, milloin sopimuksia voi ryhtyä allekirjoittamaan.

Vanhoihin sopimuksiin liittyen saatiin syksyn alkuun työtuomioistuimesta ratkaisu, joka vahvisti JUKOn näkemyksen palkkausjärjestelmän soveltamisesta. Työtuomioistuin korotti Oulun yliopiston viiden päätoimisen tuntiopettajan vaativuustason tasolta 4 tasolle 5. (Ks. lisää.) Ratkaisu merkitsee vahvistusta sopimukselle, jonka mukaan tehtävä ratkaisee palkkauksen tason, ei nimike. Yliopisto ei myöskään voi asettaa lisävaateita ja uusia kriteereitä yli sopimustekstin eikä rahan puute voi olla este sopimuksen oikealle soveltamiselle. Ratkaisu on ennakkotapaus, jonka pohjalta syksyllä on odotettavissa lisää tapauksia selvitettäväksi.

Arkityön käyntiin saattamiselle tarjosivat erinomaisia eväitä elokuussa Tallinnassa järjestetyt Peda-forum -päivät. Päivien teema oli Miten yliopisto voi? (Ks. lisää.) Alustuspuheenvuoroissa käsiteltiin laajasti opetuksen asemaa ja sen mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuutena pidettiin mm. Peda-forumin piirissä tehtyä kansallisen tason opetuksen kehittämistyötä. Se voi toisaalta olla uhattuna, kun opetusministeriö ei enää erikseen rahoita vastaavia hankkeita vaan yliopistojen täytyy osoittaa niille rahoitus omista budjeteistaan. Mahdollisuuksia tarjoaa se, että jotkut yliopistot ryhtyvät toimiin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseksi. Yhtenä osoituksena tästä voisi olla, että vaaditaan pedagogisia opintoja kaikissa tehtävissä, joihin kuuluu opetusta. Jyväskylän yliopiston juuri vahvistetun hallintojohtosäännön mukaan vuodesta 2012 alkaen pedagoginen koulutus on osa kelpoisuusvaatimuksia. Tällainen päätös on hyvä merkki halukkuudesta tehdä myös opetus näkyväksi osaksi yliopistotyötä.

Tuula Hirvonen
puheenjohtaja
Yliopistonlehtorien liitto