Rahoituksen epävarmuus luo synkkiä pilviä uudelle lukuvuodelle

Lukuvuoden 2009-2010 avajaispuheissaan rehtorit kiittelivät uutta yliopistolakia. Rahoitukseen liittyvät epävarmuudet luovat kuitenkin synkkiä pilviä uudistuksen toteuttamiselle. Myös yliopistojen hallitusten muuttunut asema oli esillä puheissa.

Kuopion yliopiston avajaisissa puhunut ministeri, Åbo Akademin kansleri Christoffer Taxellin peräänkuulutti yliopistopolitiikan uskottavuutta.

- Valtion yliopistopolitiikan uskottavuus edellyttää, että valtiovalta – heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta – pysyy sitoumuksessaan sijoittaa kuhunkin yliopistoon 2,5 kertaa se pääoma, jonka yliopisto saa lahjoituksina peruspääomaan 31.12.2010 mennessä. Tätä koskeva keräystoiminta on useimmissa, ellei kaikissa, yliopistoissa käynnistynyt vilkkaana. Liikkeellä on kuitenkin huhu, jonka mukaan valtion kirstunvartija pyrkisi rajoittamaan valtion sijoitukset kaikkiin yliopistoihin yhteensä murto-osaan siitä, mitä on allokoitu Aalto-yliopistolle.

- Jos tämä on toimintalinja, se herättää ainakin kaksi kysymystä. Ensinnäkin, minkälaiseen korkeakoulupolitiikkaan tällainen ratkaisu perustuu? Onko luottamus osaamiseen suomalaisen tulevaisuuden rakentajana hiipunut.

- Ja toiseksi, mitä kerrotaan niille lukuisille tahoille, jotka ovat jo nyt sitoutuneet huomattaviin lahjoituksiin. Jos haluaisi olla provokatiivinen, voisi kysyä, eikä raha kelpaa, Taxell ihmetteli.

Kehityspanokset vain yhdelle yliopistolle

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa puolestaan toivoi, että opetusministeriön kautta tuleva perusrahoitus määräytyy avoimesti tuloksen mukaan. Hän katsoi, että näin tulisi olla myös strategisen rahan suhteen.

- Suomalainen korkeakoulukenttä ei kestä pitkällä aikavälillä “pysyväissuosikkeja”, Uusitupa totesi.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ei ollut tyytyväinen ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen ja otti myös esille Aalto-yliopiston erityisaseman.

- Oikeudellisen aseman muutos tuo yliopistoille huomattavia lisäkustannuksia ja nyt näyttää siltä, että määrärahojen lisäykset eivät kata menojen kasvua. Vain Aalto-yliopisto saa tuntuvan toimintamäärärahojen korotuksen. Ensimmäistä kertaa yliopistoja uudistetaan niin, että uudistus koskee kaikkia yliopistoja, mutta kehityspanokset kohdennetaan alkuvaiheessa vain yhteen yliopistoon, Lajunen huomautti.

Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson ja Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen moitiskelivat budjettia siitä, ettei siinä ole otettu kaikilta osin huomioon yliopistouudistuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia eikä luvattuja uudistusta turvaavia eriä.

- Yliopistojemme merkitystä korostava hallitus tuskin haluaa ansaita kyseenalaista kunniaa yliopistolaitoksemme kurjistajana, Wilhelmsson arveli.

- Risk finns för att utbetalningen av likveditetsstödet delvis skjuts fram till 2011 fast det ju främst behövs just början av 2010. Särskilt bekymmersamt är om universiteten inte får någon kompensation för den nya arbetslöshetsförsökringsavgiften om 2,7 % av lönesumman. För Åbo Akademi skulle detta betyda en oförutsedd merkostnad om ca 1,7 milj. euro! För att universitetsreformen skall få en god start är det ytterst viktigt att statmakten står fast vid sina utfästelser, Mattinen sade.

Wilhelmsson arvosteli lisäksi verolainsäädännön valmistelua, joka poistaisi Helsingin yliopiston yliopistolain mukaisen verovapauden. (Ks. yliopistojen verotuksesta)

- Suomeen pyritään synnyttämään huippuyliopistoja leikkaamalla ainoan olemassa olevan huippuyliopiston resursseja.

Hallitusten olennainen rooli

Uusi hallinto ja ulkopuolisten jäsenten osuus hallituksissa puhutti myös rehtoreita.

- Yliopistouudistukseen liittyen huolta on herättänyt mm. tutkijan vapauden tai akateemisen päätöksenteon luisuminen ulkopuolisten käsiin. Tällainen huoli tuntuu vähintäänkin oudolta, sillä on vaikea kuvitella, että esimerkiksi yliopistolaisten itsensä valitsema hallitus, olkoon ulkopuolisten määrä kuinka suuri tahansa, toimisi yliopiston edun vastaisesti tai että sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö vaarantaisi tutkijan vapauden. On luultavaa, että hyödymme ulospäin suuntautumisesta ja sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan, totesi Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli.

Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen katsoi, että hallituksen olennaista roolia tulevassa yliopistossa ei voi liikaa korostaa. Hän kuvasi syksyä kiireiseksi ja sekavaksi. Tänä syksynä Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa toimii kolme hallitusta, joilla kaikilla on virallisia ja epävirallisia tehtäviä. Yksi tärkeimmistä asioista on strategia, jota käsiteltiin vanhoissa hallituksissa, mutta jonka varsinaisesti hyväksyy uusi hallitus.

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteisiä lukuvuoden avajaisia vietettiin Finlandia-talossa 1. päivänä syyskuuta. TKK:n rehtori Matti Pursula kuvasi kokonaan ulkopuolista hallitusta rikkaudeksi, joka on suotu vain säätiöyliopistoille. Hän näki vaarana, että akateemisten asioiden komitea, joka jatkossa valitsee säätiöyliopiston hallituksen jäsenet, valitsee sinne sisäisten ryhmien edustajia.

Henkilöstöpolitiikka avainasemaan

Henkilökunnan edustajien avajaisissa esittämissä puheissa kuvastui luonnollisesti henkilöstön asema yliopistouudistuksessa. Joensuun yliopiston tieteentekijät ry:n varapuheenjohtaja Antero Puhakka katsoi, että yliopistojen henkilöstöpoliittiset ohjelmat voisivat olla rekrytointivaltteja yliopistoille, jos ne tehdään myös henkilöstön työhyvinvointi, urakehitysmahdollisuudet ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet huomioon ottaen.

- Aiemmin yliopistot valittivat, että iso paha susi opetusministeriö neuvottelijoineen esti yliopistoja harjoittamasta sellaista henkilöstöään palkitsevaa ja osaamista arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa, jota ne olisivat halunneet harjoittaa. Nyt tuo suuri mörkö on poistumassa taivaanrannasta ja jatkossa yliopistoilla on mahdollisuus vastata huutoonsa.

Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Sinikka Torkkola toivoi, että määräaikaisissa viroissa työskenteleville tutkijoille ja tutkijaopettajille virkasuhteen muuttuminen työsuhteeksi voi merkitä myös parannusta.

- Huonoin vaihtoehto on se, että pätkävirat ja silpputyöt jatkuvat edelleen. Mutta tässä itää myös yliopistouudistuksen tuoma toivo. Olisiko mahdollista, että kun yliopistosta tulee nykyistä autonomisempi, se merkitsisi pätkä- ja silpputöiden radikaalia vähentämistä.

- Ei tarvitse olla kummoinenkaan nero huomatakseen ongelman yliopiston perustehtävän ja työn järjestämisen välillä. Epävarmuus vähentää työntekijän sitoutuneisuutta. Epävarmuus tuottaa myös pelon ilmapiiriä, vähentää luottamusta ja estää uutta luovan tutkimusyhteisön rakentumista ja vahvistumista, Torkkola totesi.

Helsingin yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Björn Fant piti valmisteilla olevaa tenure track- eli urapolkujärjestelmää tervetulleena uudistuksena. Hän myös katsoi, että yliopiston työnantajana tulee tiiviimmin yhdistää valtion ja ulkopuolisen rahoituksen osuuksia palkkabudjetissaan:

- On oleellista, että on vaan yksi työnantaja, joka on yliopisto eikä yliopisto tai projekti.

Oulun yliopiston avajaisissa henkilöstön puheenvuoron piti Oulun yliopiston akateemiset ry:n varapuheenjohtaja Pirkko Viitala. Hän korosti tutkijanuramallin käyttöönoton nopeuttamista. Viitala piti hyvänä avauksena Oulun yliopiston muutama vuosi sitten myöntämiä tutkijatohtori- ja yliopistotutkijanvirkoja ja toivoi käytännölle jatkoa.

- On luotava entistä enemmän houkuttelevia, mielekkäitä urapolkuja, joiden avulla väitelleet tohtorit voivat toden teolla jatkaa ansiokasta tutkimustyötään.

Kirsti Sintonen