Elektronisten lehtien valtavirta yliopistokirjastoissa

Elektroniset lehtitietokannat ovat mullistaneet tieteellisten kirjastojen aineistonhankinnan käytäntöjä ja muuttaneet kirjastojen kokoelmia viimeisten vuosien aikana. E-aineistojen myötä kirjastojen tarjoamien lehtien määrät ovat kasvaneet lähes räjähdysmäisesti. Kirjastoihin tuleekin yhä vähemmän painettuja lehtiä lehtikokoelmien koostuessa erilaisista lehtitietokannoista. Kirjastojen käyttäjät, kuten tutkijat ja opiskelijat ovat hyötyneet kokoelmien kasvusta, sillä e-aineistojen myötä heidän käytössään on suoraan tietokoneilla yhä laajemmat tietovarastot.

Elektronisia lehtiä hankitaan pääosin tieteellisten kustantajien tarjoamina lehtipaketteina, jotka saattavat sisältää kymmeniä tai jopa satoja lehtiä eri tieteenaloilta. Lehtipakettien sisältöä ei useinkaan voida muokata yksittäisten kirjastojen tarpeiden mukaan, mutta kustantajasta riippuen lehdistä voi olla tarjolla esimerkiksi erilaisia aihealueittaisia paketteja, joista kirjastot voivat valita itselleen sopivimmat. Lehtipakettien hinnoittelumallit vaihtelevat kustantajien välillä. E-versioiden hinnoittelun pohjana on usein käytetty painettujen lehtien organisaatiokohtaisia tilauskantoja. Myös käyttäjien tai käytön määrät voivat vaikuttaa lehtipakettien organisaatiokohtaisiin hintoihin. Kirjastot voivat tilata myös yksittäisiä lehtiä suoraan kustantajilta. Osa kirjastojen kokoelmissa olevista kausijulkaisuista on saatu lahjoituksina tai ne ovat verkossa vapaasti saatavilla olevia Open Access -lehtiä, joiden käytöstä kirjastojen ei tarvitse maksaa.

Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib, on yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii jäsenorganisaatioidensa käyttöön keskitetysti elektronisia aineistoja. Kirjastot saavat konsortion kautta erilaisia e-aineistoja, kuten lehtipaketteja edullisesti. Myös opetusministeriö tukee yliopistokirjastojen elektronisten aineistojen hankintaa keskitetysti.

Tietokantoja lehtihyllyjen tilalle

Suomen yliopistokirjastojen saapuvien kausijulkaisunimekkeiden määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2002 vuoteen 2007. Kasvu johtuu elektronisten lehtitilausten määrän mittavasta kasvusta. Elektronisten kausijulkaisunimekkeiden määrä on kohonnut vuodesta 2002 vuoteen 2007 yli 150 %. Vuonna 2007 elektroniset kausijulkaisut kattoivat lähes 80 % kaikista yliopistokirjastoihin saapuvista kausijulkaisunimekkeistä.

Saapuvien painettujen kausijulkaisunimekkeiden määrä on vastaavasti laskenut noin 10 %. Painettujen kausijulkaisujen määrän laskua ovat hidastaneet lahjoituksina tai muuten ilmaisina tulleiden kausijulkaisujen kasvanut määrä. Ostettujen painettujen kausijulkaisujen määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2002 vuoteen 2007 lähes 30%.

Yksittäisillä kirjastoilla on kuitenkin erilaisia käytäntöjä ja periaatteita painettujen ja elektronisten aineistojen hankinnassa. Hankintapäätöksiin vaikuttavat vahvasti kirjaston asiakkaat ja erityisesti erot tieteenalojen välillä aineistojen käytössä ja julkaisukulttuureissa. Yleisesti ottaen humanististen alojen kirjastot tilaavat enemmän aineistoja painetussa muodossa. Tämän vuoksi elektroniset aineistot ovat saattaneet vaikuttaa eri tavoin yksittäisten kirjastojen kokoelmiin.

Enemmän pienin kustannuksin

Vuonna 2007 yliopistokirjastojen kausijulkaisuihin kohdistetuista menoista noin 32 % kohdistui painettuihin ja 68 % elektronisiin kausijulkaisuihin. Prosenttiosuuksissa täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että kirjastot maksoivat todellisuudessa vain 30 % tilaamistaan painetuista kausijulkaisuista. Suurin osa painetuista kausijulkaisuista tuli siis erilaisina lahjoituksina. Ostettujen painettujen kausijulkaisujen prosenttiosuus kaikista kausijulkaisuista on vain 8,6 %. Tällöin 32 % menoista kohdistui alle kymmenesosaan kokoelmasta. Näin tarkasteltuna elektroniset lehdet ovat selvästi edullisempia painettuihin lehtiin verrattuna. Tosin elektronisten lehtien osalta ei ole mahdollista tarkastella kirjastojen ilmaiseksi käyttämien Open Access -lehtien määrää, joten maksettujen elektronisten lehtien todellista määrää ei tässä tiedetä. Opetusministeriön keskitetty tuki elektronisten aineistojen hankintaan kattoi noin 15 % kirjastojen elektronisten kausijulkaisujen hankintaan kohdistuvista kuluista.

Painettujen kausijulkaisujen kustannukset olivat vuonna 2007 noin 29 % pienemmät kuin vuonna 2002. Vastaavasti elektronisiin kausijulkaisuihin käytettiin noin 68 % enemmän rahaa kuin vuonna 2002. Muutoksen koosta kertoo hyvin myös se, että vielä vuonna 2002 painettuihin kausijulkaisuihin käytettiin enemmän rahaa kuin elektronisiin. Kirjastojen kausijulkaisujen kokonaismenot ovat kasvaneet noin 17 % tarkasteluajanjakson aikana.

Hyötyjä kirjastojen asiakkaille

Yliopistojen tutkijat ja opiskelijat ovat hyötyneet kirjastojen panostuksista elektronisiin aineistoihin. Tutkijat ovat kokeneet erityisesti aineistojen saavutettavuuden parantuneen huomattavasti. Yliopistoissa työskentelevistä tutkijoista noin 80 % koki että e-aineistojen myötä aineistojen löytäminen ja käsille saaminen oli huomattavasti helpottunut. 60 % tutkijoista koki, että e-aineistot olivat laajentaneet huomattavasti aineistotarjontaa. Suurimman osan mielestä e-aineistot olivat myös säästäneet työaikaa. Tutkijat myös kokivat, että e-aineistot olivat helpottaneet oman alan kehityksen seuraamista, kohottaneet työnlaatua sekä edistäneet uusien ideoiden ja ajatusten syntymistä. (Vakkari 2008)

Tutkijoiden kokemissa vaikutuksissa oli merkittäviä tieteenalakohtaisia eroja. Esimerkiksi lääketieteen ja luonnontieteiden aloilla, joissa e-aineistojen saatavuus oli hyvä ja aineistoja käytettiin aktiivisesti, tutkijat kokivat vaikutukset huomattavimpina. Taas humanististen alojen tutkijat, joille ei ole tarjolla yhtä runsaasti e-aineistoja, kokivat vaikutukset heikompina. Koetuilla, erityisesti aineistojen saavutettavuuteen viittavilla vaikutuksilla, huomattiin olevan yhteys myös tutkijoiden julkaisuaktiivisuuteen. Tutkijat, jotka kokivat e-aineistojen saavutettavuuden parantumisen huomattavana, julkaisivat aktiivisesti kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tulos ei johtunut ainoastaan tieteenalojen välisistä eroista julkaisukulttuureissa vaan esimerkiksi luonnontieteellisten alojen tutkijoiden välillä havaittiin sama ilmiö. (Vakkari 2008)

On selvää, että elektronisilla lehdillä on ollut positiivisia vaikutuksia kirjastojen kokoelmiin ja sitä kautta myös kirjastojen käyttäjiin. Valtion panostuksilla e-aineistojen hankinnan tukemiseen, kuten FinELibillä ja opetusministeriön keskitetyllä rahoituksella, on ollut merkittävä vaikutus kirjastojen resursseihin hankkia elektronisia aineistoja. Ilman näitä panostuksia yhtä laajamittainen e-aineistojen hankinta yhtä edullisin kustannuksin ei olisi mahdollista. Kirjastojen monipuolisten ja kansainvälisten kokoelmien takaamiseksi myös tulevaisuudessa tätä kehityssuuntaa on edelleen tuettava. Nykyajan tutkijoiden ja opiskelijoiden olisikin varmasti lähes mahdotonta kuvitella aikaa ennen elektronisia aineistoja ja niiden tarjoamia hyötyjä tutkimuksessa ja opiskelussa.

Elina Late
tutkija, Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos.

Artikkeli on osa Kirjastosäätiön rahoittamaa projektia. Artikkelissa käytetyt tilastotiedot perustuvat Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoihin. Saatavilla: <https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp>

Lähteet:
Vakkari, P. (2008). Perceived influence of the use of electronic information resources on scholarly work and publication productivity. Journal of American Society for Information Science and Technology 59(4), 602-612.

Kuvio 1. Saapuvien kausijulkaisunimekkeiden määrän kehitys Suomen yliopistokirjastoissa 2002–2007.

Kuvio 2. Kausijulkaisuihin kohdistuneet menot Suomen yliopistokirjastoissa 2002–2007.