Tavoitteena ostovoiman turvaavat korotukset

Suomeen pyritään saamaan aikaan vakauttamisratkaisu, jossa yhteen sovitettaisiin työmarkkinasopimukset ja talouspolitiikka. Ratkaisun avaimet ovat etupäässä teknologiateollisuudessa, jossa työnantajien ja työntekijöiden näkemykset näyttävät olevan ainakin tällä hetkellä kaukana toisistaan. Julkisen sektorin järjestöt, mukaan lukien yliopistosektori, kannattavat vakauttamista. Samalla valmistaudutaan myös muunlaiseen vaihtoehtoon.

Suurelta osin maan hallituksen aloitteesta valtakuntaan pyritään saamaan laaja työmarkkinoiden vakauttamissopimus, jossa sovittaisiin keskitetysti palkankorotusten raameista ja työelämän kehittämisestä. Maan hallitus on luvannut tukea tällaista ratkaisua palkkaveron alennuksin.

Keskusjärjestö Akava sekä suurin osa akavalaisista toimijoista on ottanut myönteisen kannan vakauttamispyrkimyksiin. Taustalla on ajatus, että olisi järkevää sopia samanaikaisesti palkankorotusvarasta ja ansiotuloveron laskemisesta.

Vakauttamisen ongelmia

Eri sektorilla sopimukset ovat tehty päättymään eri ajankohtina. Kuntapuolen sopimus päättyy vuoden vaihteessa, yliopistojen ja valtion sopimus helmikuun lopussa 2012. Mahdollinen vakauttaminen ratkeaa kuitenkin ensisijassa teknologiateollisuuden eli metalliteollisuuden piirissä, jossa sopimuskausi oli katkolla jo syyskuun lopussa.

Pari viikkoa sitten vakauttamisen mahdollisuudet näyttivät hyviltä. Nyt vakauttamismahdollisuudet ovat kuitenkin heikentyneet. Tämä johtuu siitä, että osapuolet ovat ajautuneet teknologiateollisuudessa tavoitteissaan niin kauaksi toisistaan, että on vaikeata nähdä, saavutettaisiinko sillä vakauttamista tukeva tulos. Vaikka vakauttamista ei ole vielä kokonaan haudattu, on varauduttava myös muunlaisiin vaihtoehtoihin.

Ostovoima tavoitteena

Julkisella sektorilla, samoin kuin yliopistoissa, voimassa oleva sopimus on tehty suhteellisen matalalle tasolle. Inflaatio on syönyt ja syö ostovoimaa nykyisen sopimuksen vallitessa. Viime keväiseen sopimukseen perustuen maksuun on tulossa vielä marraskuussa vaativuuslisä, jonka suuruus on 50 prosenttia henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan tason palkkaerosta. Vaativuuslisän tulee saamaan noin 15 prosenttia vaativuuslisän kohdetasoille sijoitetuista tehtävistä. Marraskuussa maksetaan myös taannehtivat vaativuuslisät 1.5.— 31.10.2011 (ks. vaativuuslisästä tarkemmin Acatiimi 5/2011).

Yliopistoille tulleet erilaiset määrärahakorotukset kuluvaa vuotta koskien ovat olleet selvästi suurempia kuin sopimusperusteiset palkankorotukset. Jo yksin yliopistoindeksi on tänä vuonna nostanut yliopistojen määrärahoja enemmän kuin mitä sopimusperusteiset palkankorotukset ovat olleet. Akavalaisessa/jukolaisessa yliopistosektorin edunvalvonnassa pyritään seuraavalla kierroksella ostovoiman turvaaviin korotuksiin, joiden on oltava kokonaisvaikutukseltaan vähintään lähiympäristöä vastaavat.

Korotusten tulee olla etupainotteisia eli tulla voimaan sopimuskauden alkupuolella. Tavoitteet täsmentyvät myöhemmin.

Lähtökohtana on, että yleiskorotus on prosenttiperusteinen ja tasoltaan vähintään järjestelyerän suuruinen, mieluummin sitä selvästi isompi. Esillä on ollut mm. se, että järjestelyerä suunnattaisiin vaativuustasojen hintoihin ja niin sanottuna perälautana toimisi prosentuaalinen yleiskorotus. Perälauta tarkoittaa menettelytapaa, ellei asiassa päästä yksimielisyyteen.

Jukolaisten yliopistojärjestöjen tavoitteet eivät poikkea olennaisesti toisistaan vakauttamisen toteutuessa tai ilman vakauttamista.

Työnantajan oletetut vastaväitteet

Yliopistobudjetti tulee olemaan ensi vuonna ja sitä seuraavinakin vuosina kireä. Vuonna 2012 yliopistoindeksiä leikataan puolella, erityisesti Aalto-yliopistoon kohdentuu aikaisempiin lupauksiin nähden määrärahaleikkauksia. Suomen Akatemian ja Tekesin kautta yliopistoille kiertyvä raha vähenee ensi vuonna.

Olettamus on, että näistä lähtökohdista yliopistotyönantaja tullee esittämään korotusvaikutuksiltaan hyvin vaatimatonta ratkaisua.

Järjestövalmiutta nostetaan

Sopimuskauden lopun lähestyessä järjestövalmiuden tulee olla aina uskottavalla tasolla. Erityisen tärkeää se on juuri nyt edessä olevalla kierroksella.

JUKOn yliopistosektorilla onkin alettu määrätietoisesti kehittää järjestövalmiutta, tarvittaessa tämä tehdään yhdessä ei-akavalaisten järjestöjen kanssa.

teksti Jorma Virkkala
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Professoriliiton toiminnanjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10