|
Nuorten tutkijoiden klubi otti startin TurustaPalkkaus, johtaminen, ohjaus, akateeminen vapaus olivat teemoja, jotka nousivat esille ensimmäisessä Nuorten tutkijoiden klubissa Turussa. Nuorten tutkijoiden klubin päivätilaisuus syyskuussa veti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Osuuskauppasaliin lähes 80 nuorta tutkijaa eri tieteenaloilta. Toimittaja Tuomas Enbuske tenttasi yliopistopäättäjiä nuorten tutkijoiden asemaan liittyvistä teemoista. — Mitä sanot nuorelle tohtorille, joka on työttömänä, Enbuske kysyi. — Hae työtä, Åbo Akademin rehtori ja Sivistystyönantajien puheenjohtaja Jorma Mattinen kehotti. Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki kehotti hakemaan luovaa työtä ja rohkaisi nuoria yritysten perustamiseen. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala toivoi, että yliopistot auttaisivat nuoria tutkijoita verkostoitumisessa ja ohjaukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Hän korosti, että tutkijakoulutettava on työnhaun kannalta huono termi. Itä-Suomen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto käyttävät eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan suosituksen mukaista nuorempi tutkija -nimikettä. — Koiria koulutetaan, heitti väliin joku nuori tutkija yleisön joukosta. Enbuske kysyi Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkoselta, olisiko yritysmaailmassa jotain hyviä piirteitä tuotavaksi yliopistoihin. Kokkonen on toiminut IF vakuutusyhtiön toimitusjohtajana. — Kollektiivisesta johtamisesta tulisi siirtyä enemmän yksilö- ja henkilöstöjohtamiseen. Jos organisaatio voi huonosti, kyseessä on useimmiten huono johtaminen. Johtajakoulutusta tulisi lisätä, Kokkonen vastasi. — Johtaminen on palveluammatti, johtaja luo puitteet. Yliopistoissa johtajien kädet on sidottu esimerkiksi palkitsemisen suhteen. Palkka on liikaa kiinni nimikkeistä eikä voida palkita sen mukaan, miten henkilö todella ansaitsisi. Palkkauksen takia menetetään monia hyviä tutkijoita esimerkiksi ammattikorkeakouluihin, lisäsi Satu Lähteenmäki. Tuomas Enbuske kysyi keskustelijoilta, paljonko sitten on nuoren tutkijan keskipalkka? Jorma Mattinen arveli aluksi noin 2 100 euroa, mutta tiputti sen noin 1 800 euroon. (Tieteentekijöiden liiton uusimman jäsenkyselyn mukaan se on 2 100 euroa.) Eeva Rantala kertoi huomanneensa hiljattain samassa lehdessä kaksi työpaikkailmoitusta, joissa kummassakin haettiin väitöskirjan tekijöitä. Toisessa haettiin tohtorikoulutettavia valtakunnalliseen tutkijakouluun ja toisessa valtion tutkimuslaitokseen. Jälkimmäisessä palkka oli 2 856 euroa. Enbuske kysyi yleisöltä, kuka saa mielestään sopivaa palkkaa. Vain kaksi kättä nousi. — Kouluttautuminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin jossain vaiheessa, Mattinen lohdutti paikalla olevia nuoria tutkijoita. Keskustelussa pohdittiin myös akateemisen vapauden tilaa nyky-yliopistoissa. Enbuske siteerasi Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton teettämää yliopistouudistuskyselyä, jonka mukaan akateeminen vapaus on vähentynyt — Siinä mielessä se on vähentynyt, että ulkopuolisen rahan ohjaava vaikutus on kasvanut, Lähteenmäki sanoi. — Nimenomaan näin, mutta en mene kenellekään sanomaan, että tutki tätä, Mattinen lisäsi. Eeva Rantala muistutti, että rekrytoinneilla on myös ohjaava vaikutus: — Nuori tutkija voi tiedustella, miksi minua ei valittu ja hänelle vastataan: sinulla on väärä tutkimusala. Päättäjien tenttaamisen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä omaan arkeensa liittyvistä ongelmista. Miten saan lisää liksaa? Kannattaako näin epävarmassa tilanteessa ottaa asuntolainaa? En saa kunnon ohjausta, mitä teen? Muun muassa näihin olivat vastaamassa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi, Turun yliopiston jukolainen pääluottamusmies Eero Kuparinen, luottamusmies Ari Lehtonen ja Eeva Rantala. Tekniikan akateemiset TEK on tullut mukaan Tieteentekijöiden liiton ideoimaan Nuorten tutkijoiden klubi -kierrokseen. Tapahtumat jatkuvat Helsingissä 12. lokakuuta. Jyväskylässä ollaan 2. ja Tampereella 8. marraskuuta . Ensi vuoden keväällä ovat vuorossa ainakin Vaasa, Lappeenranta ja Oulu. teksti Kirsti Sintonen
|