Tutkimuslaitoksia yhteen ja rahoitusperusta uusiksi

Useita valtion tutkimuslaitoksia yhdistetään vuoden 2014 alusta, mikäli uudistusta pohtineen työryhmän ehdotukset laitetaan toimeen. Samalla aiotaan rukata koko tutkimuskentän rahoitusperustaa.

Valtiontutkimuslaitoskentän rakenteellisesta uudistamista koskevia selvityksiä ja raportteja on ilmestynyt 2000-luvulla lähes joka vuosi. Uusin ehdotus julkistettiin 20. syyskuuta, kun alivaltiosihteeri Timo Lankisen puheenjohdolla toimineen ryhmän kokonaisuudistusesitys sai päivävalon. Muina jäseninä olivat toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi ja professori Sixten Korkman.

Työryhmän raportissa tutkimuslaitoskenttää pidetään heterogeenisena ja hajanaisena. Tutkimuslaitosten koot vaihtelevat merkittävästi toisistaan, samoin rahoitus. Tehtävissä on eroja: valtaosa harjoittaa tutkimustoimintaa, toisissa viranomaistehtävät dominoivat toimintaa.

Nyt tehdyn ehdotuksen tavoitteena on tehdä tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia kokonaisuuksia. Tarkastelun kohteena oli 17 valtion tutkimuslaitosta. Näistä asiantuntijaryhmä niputtaisi vuoden 2014 alusta yhteen:

Ilmatieteenlaitos ja Suomen Ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geoinformatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mittatekniikan keskus Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, sekä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi

Lisäksi ehdotetaan, että vuonna 2014 Helsingin yliopistoon fuusioidaan Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.

Itsenäisinä laitoksina säilyisivät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kotimaisten kielten keskus, Säteilyturvakeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Työryhmä on jättänyt selvityksessään tyystin miettimättä laitosten henkilöstön asemaa koskevat näkökulmat. Valtion tutkimuslaitokset ovat valtion virastoja, lukuun ottamatta Työterveyslaitosta, joka on julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellinen yhteisö on myös Helsingin yliopisto, johon ollaan esityksen mukaan fuusioimassa kaksi tutkimuskeskusta.

Hallituskauden mittaista tutkimusta

Ehdotus vahvistaisi yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014—2016 siten, että valtioneuvoston ja eri ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja.

”Keskeistä tutkimuksen suuntaamisessa on turvata tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja tutkimuksen laatu. Suuntaaminen tarkoittaa tällöin sitä, että tutkimuksen painottuminen eri aihealueille ei määräydy vain tutkijoiden mieltymysten tai saatavuuden perusteella, vaan että valtioneuvoston asettama toimielin tekee eri alueiden välillä priorisointia”, todetaan raportissa.

Tutkimuksen aikajänne olisi yleensä enintään hallitusohjelmakauden mittainen. Tutkimushankkeiden suuntaamisesta päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden yhteisvalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimisi tutkimuksen tilaajaryhmä, jonka jäseninä olisi ministeriöiden edustajia ja tutkimusasiantuntijoita.

Strategisen rahoituksen pilari

Työryhmä esittää tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle kolmatta kilpailun rahoituksen pilaria — strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline. Valtioneuvoston piirissä yhdessä tutkimusasiantuntijoiden kanssa laaditaan lista pitkänaikavälin tutkimustarpeista.

Rahoitus tähän koottaisiin asteittain vuosina 2014—2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista 120 miljoonaa euroa, Suomen Akatemian ohjelmaperusteisesta tutkimusrahoituksesta 20 miljoonaa ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta 60 miljoonaa.

Strategisen politiikkatutkimuksen neuvosto perustettaisiin Suomen Akatemian yhteyteen vuonna 2014. Näin Suomen Akatemiassa olisi jatkossa tieteellisen tutkimuksen neuvosto ja strategisen tutkimuksen neuvosto. Hallinnon uudistamisen yhteydessä tehtäisiin tarvittavat henkilöstösiirrot Tekesistä Akatemiaan.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämiseen liittyvät ehdotukset jäävät raportissa melko ohuelle: niitä käsitellään yli 90-sivuisen raportin lopussa vain noin kolmella sivulla.

teksti Kirsti Sintonen

Selvityksestä sanottua

	Heikki Mannila pääjohtaja, Suomen Akatemia "Mietintö sisältää monia kauaskantoisia aloitteita. Ajatus uuden rahoitusmuodon luomisesta on kiintoisa. Se lisäisi selvästi kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta valtion tutkimuslaitosten toiminta-alueella. Uuden rahoitusmuodon luomisen kannalta monet merkittävät yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Työryhmän ehdotukset edellyttävät vielä huolellista analyysiä. Muun muassa henkilöstöasiat on iso kysymys."

	Timo Hirvi ylijohtaja, Mittatekniikan keskus, Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston puheenjohtaja "Uudistuksia pitää tehdä, mutta ovatko suuret organisaatiot välttämättä aina eduksi? Yhteistyön lisääminen on hyväksi ja kannatettavaa. Rahoitusta koskevaan ehdotukseen sisältyy suuria huolenaiheita. Ainakin uutta järjestelmää pitäisi ennen käyttöönottoa ensin testata. Mikäli puolet rahoituksesta siirtyy kilpailtavaksi, miten perustehtävät toimivat? Tutkimusta ei tehdä hallituskausien mittaisella aikajänteellä. Tietoaineistojen tuottaminen ja ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa ja sitä on vaikea ajoittaa nelivuotiskausien mukaan."

	Marjukka Anttila professori, Evira Professoriliiton tutkimuslaitososaston puheenjohtaja "Raportista saa vaikutelman, että asioihin on paneuduttu ja monet ehdotukset vaikuttavat loogisilta. Yhteistyötä voi toki tehdä muutenkin kuin rakenteita siirtämällä. "Aikataulu vaikuttaa melko kiireiseltä. Lisäksi tutkimuslaitosten rahoitus huolettaa, jos peräti puolet tutkimusrahasta siirtyy erilliseen pooliin. Jokaisella tutkimuslaitoksella on omat perustoimintansa, joiden rahoitus tulisi taata."

	Tuuli Lahti erikoistutkija, THL "On järkevää, että eri laitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään ja tiivistetään siten, että eri toimijat voivat käyttää esim. yhteisiä tutkimuslaitteita/ laboratorioita/ tietovarantoja vielä aktiivisemmin kuin nykytilanteessa. Ehdotusta lukiessa heräsi myös kysymys, mitä uudistus tarkoittaa käytännössä. Joutuvatko työntekijät muuttamaan taas toisiin toimitiloihin, jääkö tutkimustyöhön riittävästi aikaa uusien järjestelmien ja käytäntöjen opettelulta? Viimeisin organisaatiouudistus KTL:n ja Stakesin fuusio, on ollut työntekijöille raskas: olemme eläneet viime vuodet irtisanomisten ja rekrytointikieltojen keskellä ja joutuneet toimimaan tilanteessa, jossa suoritustasoamme vastaavia palkkoja ei ole kyetty maksamaan täysimääräisinä. Organisaatiouudistuksen herättämä huoli työntekijöissä, on siis tämän kokemuksen kautta hyvinkin perusteltua."

	Markus Olin tutkimusprofessori, VTT "Osaan oikeastaan kommentoida vain VTT, GTK ja Mikes fuusiota, joka on aika lailla odotetun mukainen ehdotus ja jatkumoa aiemmille organisatorisille muutoksille. Tutkimustyön tekeminen omalla kentälläni todennäköisesti tehostuu, kun mukaan saadaan tehokkaammin geologista osaamista fysiikan ja kemian lisäksi."

Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10

ACATIIMI 7/12

tulosta | sulje ikkuna