Rehtorit tyrmäsivät indeksin jäädytyksen

Lukuvuoden avajaispuheissa yliopistoindeksin jäädytys sai rehtoreilta yksimielisen tyrmäyksen. Rapautuvan rahoituspohjan nähtiin ennakoivan myös irtisanomisia.

— Yliopistoindeksi, jonka oli määrä varmistaa huonoinakin aikoina korkeakoulujen toimintakykyisyys, puolitettiin jo tänä vuonna ja jäädytettiin ensi vuodelle kokonaan. Tämä saattaa yliopistot vaikeuksiin ja henkilöstön irtisanomisilta ei monissakaan yliopistoissa vältytä. Vaikka hallintorakenteita on kevennetty ja toimintoja rationalisoitu myös opetus- ja tutkimushenkilöstön irtisanomiset ovat uhkaamassa, ennusti Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli.

Hän toimii myös Suomen yliopistot UNIFIn puheenjohtajana.

— Tiukan talouden aikoina tarvitaan tietysti säästöjä ja tehokkuutta, mutta niitä tulisi tavoitella harkitsemalla huolellisesti innovaatiojärjestelmämme suuria kokonaisuuksia, ei köyhdyttämällä järjestelmää kauttaaltaan. Näennäisesti helppo, mutta lyhytnäköinen ratkaisu on esimerkiksi lakiin kirjatun yliopistoindeksin leikkaaminen; ilman indeksisidonnaisuutta yliopistojen rahoituspohja jatkaa rapautumistaan tasaisesti vuodesta toiseen ilman minkäänlaista yhteyttä toiminnan laatuun. Nyt kun yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa laatuun, indeksi tarvitaan turvaamaan toiminnan pitkäjänteisyys, korosti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

— Vaikka yliopisto onkin onnistunut kasvattamaan osuuttansa yliopistokehyksessä piirun verran, kehyksen tason takaavan lailla säädetyn indeksiehdon toistuva leikkaaminen on johtanut rahoituksemme reaalitason noin 20 miljoonan euron supistumiseen. Rahoituksen niukkuus aiheuttaakin paljon päävaivaa laitosten, tiedekuntien ja yliopiston budjetoinnissa. Talouden kestävyyttä sekä olemassa olevan henkilöstön asemaa on pyritty turvaamaan kesälomien kynnyksellä asetetulla rekrytointikiellolla, totesi Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.

Wilhelmsson myös muistutti, että Suomen säästöpäätösten kanssa samanaikaisesti Ruotsin hallitus kertoo panostavansa 3 miljardia kruunua uutta rahaa huippututkimuksen tukemiseen.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan yliopistoindeksin jäädytys merkitsee koko yliopistolaitokselle noin 40 miljoonan euron leikkausta.

— Yliopistoilta leikataan runsaasti enemmän kuin esimerkiksi mikä on Vaasan yliopiston vuotuinen valtion perusrahoitus, joka on 27 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston 4 miljoonan euron menetys vastaa laskennallisesti 40 professorin vuotuisia palkkakustannuksia. Näin yliopistolle asetetut vaatimukset ja yliopistojen rahoitus ovat jyrkästi ristiriitaiset.

— Yliopistojen suurin menoerä ovat henkilöstökulut. Nyt opetuksen ja opettajien lisääminen vaikeutuvat, juuri kun yliopistojen tulisi panostaa enemmän opetuksen laadun ja tehokkuuden kohottamiseen. Jos indeksi jäädytetään useampana vuotena peräkkäin, tulee sillä olemaan lisäksi määrärahojen vähenemiseen kumulatiivinen vaikutus. Toivoisin, että valtioneuvostolla olisi rohkeutta ja kaukonäköisyyttä panostaa yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä nähdä niiden toiminnan turvaaminen investointina tulevaisuuteen, Lajunen lisäsi.

Turun yliopiston rehtorina elokuun alusta aloittanut Kalervo Väänänen katsoi, että heti uuden yliopiston alkutaipaleelle osuneet budjettileikkaukset eivät ”helpota tehtäväämme, mutta eivät saa myöskään olla tekosyy välttämättömistä uudistuksista luopumiseen”.

Helsingin yliopisto perustaa Opettajien Akatemian

Rehtori Thomas Wlhelmsson julkisti lukuvuoden avajaispuheessaan, että Helsingin yliopisto perustaa ensimmäisenä Suomessa Opettajien Akatemian. Hän piti tätä uutena välineenä nostaa hyvien opettajien arvostusta tasolle, jolla sen tulisi olla kansainvälisessä huippuyliopistossa.

— Kilpailu pääsystä Akatemiaan tullee olemaan kova: ensimmäisenä vuonna — eli kuluvan lukuvuoden aikana — on tarkoitus valita ensimmäiset 30 perustajajäsentä, ja sen jälkeen laajenemisvauhti olisi enintään 15—20 opettajaa vuodessa. Päätökset Opettajien Akatemian jäsenistä tehdään akateemisessa yhteisössä vakiintuneella tavalla: vertaisarviointiin perustuen.

Akatemiaan valitulle annetaan opetuksen ja opettajana kehittymisen edistämiseen kaksivuotinen pienehkö määräraha ja hänen kotiyksikkönsä saa samalle ajalle tuloksellisuusrahaa.

Henkilöstöjärjestöjen puheenvuoron Helsingin yliopiston avajaisissa käyttänyt Helsingin yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtaja Inkeri Ruokonen piti Opettajien Akatemia -mallia hyvänä.

— Perustamalla Opettajien Akatemian yliopisto antaa selkeän viestin siitä, että opetus on keskeisesti yliopiston toinen perustehtävä ja sitä arvostetaan samoin kuin tutkimusta. Näitä molempia osaamisalueita voi ja pitää kehittää tavoitteellisesti ja opittuja tai hyväksi koettuja käytänteitä jakaa kollegiaalisesti.

— Yliopiston rakennemallin mukaisia oppimis- ja tutkimustuloksia ei synny ellei jokainen yliopistolainen sitoudu tehtäväänsä. Tässä joskus järjettömältäkin tuntuvassa panos-tuotos-oravanpyörärakennemallissa on tärkeää muistaa, että Me olemme yliopisto, Ruokonen tähdensi.

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 14