Sektorilaitoksia yhteen ja kilpailemaan

Hallituksen esitys leikkaa sektoritutkimuslaitosten rahoitusta yli 80 miljoonaa euroa. Irtisanomisilta tuskin vältytään.

Sektoritutkimuslaitoskenttä myllätään uusiksi vuosina 2014—2017, päätti hallitus periaatepäätöksessään syyskuun alussa. Samalla myös osa laitosten rahoituksesta siirretään vapaasti kilpailtavaksi. Kun sektoritutkimuslaitoksia on nyt 18, on niitä uudistusten jälkeen viisi vähemmän.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalataloudentutkimuslaitokset yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus yhdistetään tutkimuskeskukseksi, joka on tarkoitus edelleen muuttaa voittoa tavoittelemattomaksi yhtiöksi.

Geodeettinen laitos sekä osia Maanmittauslaitoksesta ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta yhdistetään Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

Kuluttajatutkimuslaitos ja oikeuspoliittinen tutkimuslaitos yhdistetään Helsingin yliopistoon.

Samassa yhteydessä tutkimuslaitosten noin 300 miljoonan euron perusrahoituksesta ollaan siirtämässä 82,5 miljoonaa euroa strategiseen tutkimusrahoitukseen sekä ministeriöiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan.

Summa on hieman alle 10 prosenttia sektoritutkimuslaitosten koko rahoituksesta ja vastaa arviolta noin 1500 henkilötyövuoden panosta.

Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston puheenjohtaja, Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja Timo Hirvi pitää uudistusta pääpiirteissään perusteltuna.

— On selvää, ettei nykyinen malli voinut jatkua ikuisesti, hän huomauttaa.

Hirven mukaan oleellista eivät ole organisaatiot vaan kyky tuottaa relevanttia tietoa politiikan teon pohjaksi. Kilpaillun rahoituksen lisääntyminen ei häntä huoleta.

— Hyvät pärjäävät jatkossakin.

Myös Metsäntutkimuslaitos Metlan ylijohtaja professori Hannu Raitio näkee uudistuksessa positiivisia puolia.

— Nyt muodostuva Luonnonvarakeskus on iso osaamiskeskittymä ja selvästi oikeansuuntainen uudistus.

Raitio huomauttaa Luonnonvarakeskuksen muodostajien tekevän runsaasti yhteistyötä jo nyt. Sen sijaan rahoitusrakenteen uudistusta hän kuvaa järisyttäväksi.

— Vaikka tutkimuslaitokset pääsevät mukaan kilpailemaan rahoituksesta, on selvää, ettei kaikkia kilpailuja voida voittaa, Raitio huomauttaa.

Hän uskookin uudistuksen pakottavan luonnonvarakeskusta etsimään sopeuttamiskeinoja kaikkialta, muun muassa laajasta toimipaikkaverkostosta.

— Toivottavaa tietenkin olisi, ettei henkilöstön irtisanomisiin jouduttaisi, Raitio toteaa.

Monet tiet tutkintoon

Sektorilaitosten tilannetta seurannut Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Vauhkonen pitää rahoituskuviota sekavana.

— Minun on vaikea ymmärtää, mitä valtio ajaa takaa. Yhtäältä ilmoitetaan että halutaan säästää ja keskittää, mutta toisaalta rahoituksesta halutaan tehdä kilpailtua. Mutta kuka siitä kilpailee, jos kaikki päällekkäisyydet karsitaan pois?

Ajatusta, että sektori tutkimusrahoitukselle tulisi laajaa ulkomaista kilpailua Vauhkonen ei pidä realistisena.

— Jos halutaan teettää tutkimusta hallitusohjelman tarpeisiin, sitä on varmasti tehokkainta teettää virkatyönä.

Käytännössä hän pelkää tilanteen menevän siihen, että sektoritutkimuslaitosten väki joutuu hakemaan omia töitään uudelleen aina kilpailutuskauden päättyessä.

— Työterveyslaitos ilmoitti jo 50 hengen vähennystarpeesta. Käytännössä määrä on paljon suurempi, kun otetaan huomioon, että samalla määräaikaisten sopimuksia jätetään uusimatta, hän huomauttaa.

Lisäksi auki on paljon kysymyksiä muun muassa siitä, miten yliopistoihin yhdistyvien tutkimuslaitosten virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi tarkoittaa käytännössä. Samaten auki on VTT:n suunnitteilla olevan yhtiöittämisen vaikutus työntekijöihin.

Juha Merimaa

• Painetussa lehdessä sivu 6