Hallitus haluaa
opiskelijoiden
puurtavan
tutkintojaan
kesätkin
Tavoite lisätä ympärivuotista opiskelua
huolettaa yliopistoissa: Milloin opiskelijat
lepäävät ja keräävät työkokemusta?
Missä raossa henkilökunta ehtii enää
tutkia, kun lisärahoitusta ei ole luvassa?
Yliopistoissa ihmetellään Suomen hallituksen pyrkimystä
radikaalisti lisätä kesäopetusta akateemisissa
opinnoissa.
Opintopolun joustavoittaminen sinällään nähdään
yliopistoissa tavoiteltavaksi samoin kuin se, että ilman
kesätöitä jääneet opiskelijat voivat katkotta puurtaa
tutkintoaan eteenpäin.
Ongelma on hallituksen kaavailema mittaluokka:
kesäkuukausina suoritettujen opintopisteiden osuus
pitäisi nostaa 11 prosentista 20 prosenttiin vuoteen
2020 mennessä.
Kun kesäkuukaudet muodostavat 25 prosenttia
vuodesta, niin 20 prosenttia opinnoista kesäkuukausina
tarkoittaisi, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei
ehtisi kesällä tehdä juuri muuta kuin opiskella.
- Opiskelu on täyspäiväistä työtä, jossa jatkuvasti
opitaan uutta ja kehitytään ihmisinä. Myös opiskelijoilla
pitäisi olla oikeus kuukauden kesälomaan, Oulun
yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.
- Jos nuori hallituksen toiveiden mukaisesti opiskelee
12 kuukauden putken neljä kertaa peräkkäin ja
valmistuu neljässä vuodessa, ei hän silti välttämättä
siirry viidentenä vuotena työelämään. Väsynyt maisteri
saattaa haluta lämpimään maahan välivuotta viettämään.
Maistereita vailla työkokemusta?
Viidennes opinnoista kesäkuukausina tarkoittaisi hyvästejä
kesätyö-käsitteelle.
- Hallituksen tavoitteena lienee saada korkeakouluopiskelijat
pois kaupan kassalta, mutta itse ajattelen,
että kaikesta työkokemuksesta on nuorelle hyötyä.
Jos kesätyö on omalta alalta, työkokemus usein edistää
opiskelua, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava
vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.
Helka-Liisa Hentilä heittää hallitukselle vastakysymyksen:
- Ovatko työmarkkinamme ja työkulttuurimme
valmiita kohtaamaan sellaisia vastavalmistuneita, joilla
on hyvin vähän käytännön kokemusta?
Opiskelijoiden voinnin ohella vararehtoreita huolettaa,
kuinka henkilökunta jaksaa opettaa läpi kesän.
- Kuka tukee tukijoita, kuka auttaa auttajia, Lapin
yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Kaarina
Määttä vetoaa.
Perinteisesti kesä, kun yliopisto on hiljentynyt
opiskelijoista, on ollut henkilökunnalle vuoden paras
aika viedä omaa tutkimusta eteenpäin.
Hallitus toivoo entistä laadukkaampaa tutkimusta,
mutta toivetta on vaikea totetuttaa, kun yliopistojen
rahoitus on vähentynyt ja opetusvelvoitteet
lisääntyvät.
- Ojasta allikkoon mennään. Opettajille pitäisi pikemminkin
saada enemmän aikaa tutkimukseen. Siksi
kesäopintojen olisi hyvä painottua itsenäiseen työskentelyyn,
Pyykkö sanoo.
Vararehtorit huomauttavat, että heidän yliopistoissaan
kesäopiskelu on jo nyt tehty varsin toimivaksi
ja joustavaksi. On kielikursseja, kesätenttejä, intensiivikursseja,
kesäkouluja ja kenttäkursseja.
Opiskelijat voivat suorittaa myös avoimen yliopiston
puolella maksutta kesäkursseja ja saada ne sisällytetyksi
tutkintoonsa, ja monessa tutkinto-ohjelmassa
pakollinen työharjoittelu ajoittuu kesään.
- Ohjaavien opettajien ja opettajatuutoreiden pitäisi
enemmän valistaa opiskelijoita olemassa olevista
kesäopintomahdollisuuksista, Pyykkö sanoo.
Määttä näkee, että kesäopetuksen yleistyminen
voisi olla sikäli hyväksi, että se toisi yliopistoihin yhteisöllisyyttä.
- Jos opiskellaan päätoimisesti ja tiiviisti, yliopistohenki
opiskelijoiden kesken sekä opiskelijoiden ja
henkilökunnan välillä muodostuu vahvemmaksi. Nyt
yliopisto-opiskelijat voivat olla liiankin itsenäisiä ja
yksinäisiä, Määttä sanoo.
Koulutuskone toimii hyvin
Suurin este hallituksen kaavailemalle 20 prosentin
kesäopintotavoitteelle ei siis ole yliopistoissa. Monet
nuoret eivät opiskele kesällä, koska heillä on parempaa
tekemistä.
- Koulutuskone toimii nykyisellään aika hyvin.
Toki siinäkin on aina parannettavaa, mutta juuri se ei
vaatisi näin paljon erityistoimia, Pyykkö sanoo.
- Pitäisi hakea muunlaisia rakenteellisia uudistuksia
kuin polttaa nuoriso heti kerralla loppuun,
Hentilä toteaa.
teksti Antti Kivimäki
Hallitus painaa kärkihankkeella
kaasua korkeakouluopintoihin
Syyskuussa Suomen hallitus julkisti
kärkihankkeen, jonka avulla se yrittää
aikaistaa nuorten siirtymistä korkeakouluista
työelämään - eli verovarojen
käyttökohteesta veronmaksajiksi.
Hallitus haluaa ensinnäkin nopeuttaa
toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä
valintakoeuudistuksella ja lisäämällä
yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen
sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
välillä.
Aiemmin hankittu osaaminen
pitäisi hallituksen mielestä tunnustaa ja
hyväksilukea korkeakouluissa nykyistä
paremmin. Myös julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksia
aiotaan uudistaa eli
käytännössä lieventää.
Yksi hallituksen keinoista opintojen
nopeuttamiseksi on ympärivuotisen opetuksen
lisääminen korkeakouluissa.
Kärkihankeinfossa opetusministeri
Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi,
että tavoitteena on nostaa kesäkuukausina
suoritettujen opintopisteiden osuus
korkeakouluissa 11 prosentista 20 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä.
Ympärivuotisen opetuksen toteuttamiseen
ei Grahn-Laasosen mukaan
kuitenkaan ole luvassa lisärahoitusta.
- Painetussa lehdessä sivu 9
|