7/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Hallituksen ensimmäisen välikysymys koulutusleikkauksista

    Sipilän hallituksen ensimmäisen välikysymys koski koulutuksen ja tutkimuksen massiivisia rahoitusleikkauksia. Välikysymyksen takana oli koko oppositio kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta. Tosin hekin ilmoittivat jakavansa opposition huolen rahoitusleikkauksista.

    — Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka eivät ole leikkaukset, vaan se, jos emme rohkeasti uudista, tähdensi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen hallituksen vastauksessa.

    Hän korosti kärkihankkeiden merkitystä. Suomen Akatemian valtuutta lisätään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Korkeakouluille suunnataan uusi 70 miljoonan euron pääomituskierros vuonna 2018. Tekesin myöntämiä avustuksia lisätään yhteensä 59 miljoonaa euroa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeiden ja julkisen tutkimuksen kohtaamisen vahvistamiseksi käynnistetään Challenge Finland - haastepohjainen ja ratkaisukeskeinen tutkimusohjelma.

    Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) ryöpytti hallitusta kolmen miljardin euron leikkauksista.

    — Ensimmäistä kertaa 100 vuoteen Suomen osaamistaso laskee, jyrisi Gustafsson.

    — Hyvä hallitus, te ette anna rauhaa edes vuorineuvoksille, hän puuskahti ja viittasi Koneen entisen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan huoleen yliopistoja ja tutkimusta koskevista leikkauksista.

    Ryhmäpuheenvuoroissa ainakin Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Mikaela Nylander (rkp) ottivat esille Helsingin yliopiston rajut henkilöstövähennykset.

    — Miten tällaiset leikkaukset voivat olla uudistamista. Olkaa rehellisiä, peräsi Ville Niinistö (vihr).

    Välikysymysäänestyksessä 23.9. hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 104—60.

    teksti Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 11