Kysymys-vastaus Teemu Hassinen

Sivistystyönantajat haluaa laajentaa paikallista sopimista. Toimitusjohtaja Teemu Hassisen mielestä mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen on käytetty yliopistoissa liian vähän. Hän ei usko, että yleisen työ markkinatilanteen kiristyminen vaikuttaisi henkilöstöjärjestöjen ja yliopistotyönantajan väleihin.

1) Sivistystyönantajat on ottanut aktiivisesti kantaa korkeakoulujen rahoitukseen ja vaatinut, ettei koulutuksesta ja tutkimuksesta saa enää leikata. Miten koulutus- ja työmarkkinapolitiikka painottuvat jatkossa Sivistan toiminnassa?

Työmarkkinapolitiikka ja elinkeinopolitiikka ovat liittomme toiminnan kaksi pilaria, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jälkimmäinen tarkoittaa keskeisesti koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa. Haluamme olla tulevaisuudessa toimialamme vastuullinen ja merkittävä vaikuttaja. Kehitämme edelleen mm. korkeakoulujen elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja työmarkkinapuolella haluamme uudistaa työehtosopimuksia vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä.

2) Rehtori Jukka Kola on puhunut viidestä korkeakoulualueesta. Onko Suomessa teidän mielestänne liikaa korkeakouluja?

En ota kantaa korkeakoulujen määrään. Tarve poistaa toimintojen turhia päällekkäisyyksiä on yleisesti tunnistettu. Usein esim. hallinto- ja tukitoiminnoissa on löydettävissä keskittämisen kautta tehostamismahdollisuuksia. Myös tarve lisätä yhteistyötä niin korkeakoulujen välillä kuin yli koulutusasterajojenkin on olemassa. Siihen, miten näitä tehdään, ei ole yhtä ainoaa patenttiratkaisua.

3) Miten Sivista varautuu siihen, että yliopistoissa alkaa yt-neuvottelujen kierros mittavien rahoitusleikkausten vuoksi?

Jäsentemme laaja-alaisen toiminnan tukemisen mahdollistamiseksi varmistamme ajantasaisen tilannekuvan jäsenten toimintaympäristöstä. Yliopistojen toiminnan tukeminen mm. oikeudellinen neuvonta työoikeudellisissa kysymyksissä on yksi keskeinen osa jäsenpalvelujamme. Lähitulevaisuudessa vahvistamme erityisesti jäsenistöön kohdistuvaan rakenteelliseen muutokseen liittyvän työlainsäädännön osaamista. Johtuen yliopistojen toimintaan kohdistuvista mittavista leikkauksista, on selvää että vaikeiltakaan ratkaisuilta ei voida välttyä.

4) Hallitus haluaa lisätä ympärivuotista opiskelua. Professoreilla ja lehtoreilla on tuntikatot. Miten ne sovitetaan ympärivuotisen opetuksen lisäämiseen?

Työehtosopimuksen kokonaistyöaikaa koskevat määräykset sisältävät opetustuntikattoja eräissä tehtävissä. Työehtosopimus ei rajoita työajan sijoittamista lukuvuodelle, joten opetuksen sijoittaminen kalenteriin on työnjohdollinen kysymys ja yliopistojen päätettävissä työehtosopimuksen asettamissa rajoissa.

5) HS:n haastattelussa (8.9.) toivoitte yliopistoihin lisää paikallista sopimista. Mitä hallituksen ajamat ns. pakkolait merkitsevät yliopistosektorin neuvottelujen ja paikallisen sopimisen lisäämisen kannalta?

Paikallinen sopiminen yliopistoissa on jo nyt mahdollista. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty verrattain vähän. Haluamme kannustaa yliopistoja laajentamaan paikallista sopimista, sillä tällöin on mahdollisuus ottaa huomioon yliopistokohtaiset painotukset tarvittaessa myös työehdoissa. Hallituksen työelämän lainsäädäntöön esittämien muutosten välttämätön tavoite on lisätä suomalaisen työn kilpailukykyä ja työllisyyttä. Muutokset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu synnytettyä, tuli hallituksen ottaa käyttöön omat keinonsa, jotka ovat rajatummat kuin työmarkkinaosapuolten neuvottelupöydässä. No, tilannehan elää ja on haastava edelleen. Uskon kuitenkin, että viimeaikaiset vaiheet eivät vaikeuta korkeakoulukentässä palkansaajajärjestöjen ja työnantajan rakentavaa sekä vastuullista yhteistyötä tulevaisuudessa.

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 18