Pääkirjoitus
Lisää laatua digistä
Oli ilo taas tavata opiskelijat lukukauden alussa. Ei
ainoastaan ryhmänä, vaan myös yksilöinä. Monenlaiset
persoonat, motivaatiotekijät ja arjen
aikataulujen järjestelyt tulevat näissä tapaamisissa
näkyviksi. Kasvotusten keskustellessa nousee
esiin yllättäviä kysymyksiä ja oivalluksia, odotuksia
ja epävarmuuksia. Nämä yliopistokohtaamiset ovat oikeaa laatuaikaa.
"Ihmisille kaikkein tärkein maailmassa on dägä", runoili aikoinaan
M.A. Numminen. "Näläntunne katoaa kun dägä dägä soi." Mitä
on dägä? Dägä on elämän rytmi ja tarkoitus. Dägä on ratkaisu kaikkeen.
Dägä saa arjen rullaamaan.
Tämän päivän dägä on digi.
Maan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu digitaalisten oppimisympäristöjen
kehittäminen korkeakouluissa. Hyvä niin. Yhteiskunta
teknologistuu edelleen. Yliopistojen tulee elää ajassa, jopa edelläkävijöinä.
Digin osalta yliopistoista löytyy osaamista, ennakkoluulottomuutta,
mutta myös varovaisen kriittistä suhtautumista.
Mitä on digi? Digi on monisteista luopumista, digi on tiedon vapaata
saatavuutta. Digi on mobiilioppimista ja vuorovaikutuksen kanavia,
digi on osallistujien voimaantumista.
Itse olen ymmärtänyt maan hallituksen ohjeistuksen niin, että jokaisen
tulisi päättää tehdä työnsä vähän laadukkaammin. Tässä meitä auttaa digi. Se tarjoaa uusia vaihtoehtoja toimintaympäristöiksi.
Digi on tuonut tiedon kaikkien saataville. Eikö
tiedon portinvartijoita kuten yliopistoja sitten enää
tarvita? Väärin! Informaatio on vastaanottajalleen
hyödytöntä, jopa haitallista, mikäli käyttäjä ei kykene
sitä arvioimaan ja prosessoimaan käyttökelpoiseksi
tiedoksi. Taito arvioida tietoa on sitä perusosaamista,
jota yliopistoihin tullaan opiskelemaan. Se tapahtuu
ohjatussa opiskeluprosessissa ja kestää koko opintojen
ajan. Osaaminen kehittyy edelleen työelämässä, ja
sitä luonnikkaammin se tapahtuu, mitä paremmin on
koulutuspolullaan omaksunut elinikäisen oppijuuden
taitoja.
Yliopisto-opiskelun pedagogiset periaatteet pohjautuvat
tutkimustietoon. Miten digiympäristöt edistävät
näiden periaatteiden toteutumista: Miten digiä
käytetään opiskelijalähtöisyyden, vuorovaikutteisuuden,
monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden
edistämiseksi? Miten opitaan tutkimuksellista lähestymistapaa
asioihin, miten tuetaan työelämätaitojen
ja oppijan persoonallisuuden kehittymistä, miten
opiskelun jälkeistä oppijuutta? Digin opetuskäyttö
vaatii pitkäjänteistä, määrätietoista, koko organisaation
voimin tehtävää kehittämistyötä. Sitä työtä tehdään
koko ajan.
Yliopistot ovat säästökuurien ja kilpailun jäljiltä
tehokkuutta tavoittelevia, korkean osaamisen organisaatioita.
Henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen
kehittäminen parantaa tuloksellisuutta ja on yksi tapa
toteuttaa hallituksen kärkihanketta. Koko opettavalla
henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kouluttautua,
osana omaa työtään, digiympäristöjen hyödyntämiseen.
Työnantaja viestii vuosittaisia työsuunnitelmia
laadittaessa, kuinka tärkeää henkilöstön osaamisen
kehittäminen sille on.
Seminaarihuoneella ja säännöllisillä opiskeluaikatauluilla
on edelleen oma merkityksensä. Kasvokkain
tapahtuva kohtaaminen tarjoaa usein parhaan foorumin
keskusteluun, ryhmäytymiseen ja toisen ihmisen
kohtaamiseen. Työelämätaitoihin kuuluu sekin, että
paikalla ollaan sovittuna aikana tapaamiseen valmistautuneena,
keskusteluun otetaan osaa, esitetään kysymyksiä
ja tehdään omia rakentavia ehdotuksia.
Nyt meillä on digi. Edistetään sen, mutta myös
muiden kohtaamisten kautta yliopiston pedagogisten
periaatteiden toteutumista.
Seppo Sainio
puheenjohtaja, Yliopistojen opetusalan liitto YLL
- Painetussa lehdessä sivu 42
|