Professori Jens Oddershede esitteli Professoriliiton hallituksen jäsenille mm. siitä, miten Tanskassa on kivuttu tutkimuksen kärkeen.

Tanskan ”mallissa” ei menty säästöt edellä

Tanskassa yliopistolakiin on tehty henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia koskeva lisäys. Rakenneuudistuksia ei ole toteutettu säästöt edellä. Tutkimusrahoitus kasvoi yhtäjaksoisesti 15 vuoden ajan.

Tanskassa tehtiin yliopistolakiuudistus vuonna 2003. Se eteni rakenteelliseksi remontiksi vuonna 2007, jolloin tutkimuslaitoksia yhdistyi yliopistoihin. Ennen vuotta 2007 Tanskassa oli 12 yliopistoa ja 13 valtiollista tutkimuslaitosta. Yhdistymisten jälkeen yliopistojen määrä tippui kahdeksaan ja tutkimuslaitosten kolmeen.

Professoriliiton hallitus tutustui ”Tanskan malliin” elokuun lopussa. Kiinnostavat vierailut ja puheenvuorot antoivat valaisevan kuvan siitä, miten Tanskassa toteutetuissa reformeissa on ollut osaksi samaa kuin Suomen yliopistolaki- ja rakenneuudistuksissa, mutta oleellisia erojakin löytyy.

Tutkimuksen tuki on kunnossa

National Food Institut on tutkimuslaitos, joka yhdistyi vuonna 2007 DTU-yliopistoon (Technical University of Denmark). Yksikön johtajat Flemming Bager ja Henning Hoegh Jensen kertoivat kokemuksiaan isosta uudistuksesta.

— Säästöt eivät olleet uudistuksen tavoite, molemmat korostivat. Ketään ei irtisanottu.

Tutkimuslaitosten yliopistofuusioiden tavoitteena oli lisätä opetuksen määrää, saada enemmän kansainvälistä vaikuttavuutta ja EU-rahoitusta, lisätä innovaatioita ja yritysyhteistyötä. Kuulostaa varsin tutulta ajatellen suomalaisten uudistusten kärkeä. Instituutin asiantuntijoiden mukaan opetusta onkin tullut lisää, jossain mittakaavassa myös innovaatioiden määrä ja yritysyhteistyö ovat olleet kasvussa, mutta EU-rahoituksen saamisessa ei ole isoa eroa aiempaan.

DTU pärjää hyvin erilaisissa yliopistovertailuissa. Leiden-rankingissä se on top 10 %-julkaisuissa Pohjoismaiden ykkönen ja Euroopan 21. Yritysyhteistyössä se on Pohjoismaiden kakkonen ja Euroopan 4.

— Tiedämme kyllä, että Suomessa yliopistojen ja yritysten yhteistyö on vielä kattavampaa kuin meillä, kertoi Bjarke Hesbjerg, DTU:n innovaatiopalveluista.

Tutkimuksella on vahva vaikutus siihen, että tanskalaisella elintarviketuotannolla ja -teollisuudella menee hyvin. Henning Hoegh Jensen korosti tutkimuksen tukipalveluita, joihin uudistuksen myötä on laitettu yhä enemmän painoa. Tutkijat saavat apua mm. rahoitushakemusten tekemiseen.

Perusrahoituksen osuus 55 %

Professori Jens Oddershede kertoi esityksessään siitä, miten Tanska on kivunnut tutkimuksen kärkeen. Oddershede on toiminut Etelä-Tanskan yliopiston (University of Southern Denmark) rehtorina, Universities of Denmark -järjestön ja Danish Council for Research and Innovation-organisaation puheenjohtajana sekä Tanskan hallituksen tieteellisenä neuvonantajana.

Oddershede esitteli useilla graafeilla Tanskan etenemistä yliopisto- ja tiederankingeissä.

— Ennen vuoden 2003 yliopistolakia perehdyimme eri maissa toteutettuihin uudistuksiin. Katsoimme myös mitä Suomi oli tehnyt muutamia vuosia aiemmin – silloin kun teillä oli tiedeystävällinen hallitus, Oddershede kertoi. Hän tuntee suomalaisen yliopisto- ja tiedepolitiikan hyvin ja on osallistunut täällä useampiin tieteenala-arvioihin.

Suuri selittäjä Tanskan pärjäämiselle on 30 prosentin kasvu tutkimusrahoituksessa vuosien 2007-2012 aikana. Rahoitus nousi yhtäjaksoisesti 15 vuoden ajan. Viime vuonna valtaan noussut, populistisena pidetty hallitus katkaisi tämän kehityksen ja leikkasi rahoitusta.

Oddersheden mukaan toinen iso selitys tieteen nousulle löytyy siitä, että Tanskassa perusrahoituksen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen osuudet käännettiin toisin päin: uudistuksen jälkeen perusrahoituksen osuus on 55 % ja kilpaillun tutkimusrahoituksen 45 %.

Oddersheden jälkeen Tanskan yliopistoalan henkilöstöjärjestön edustajat Jens Vraa-Jensen ja Leif Sondergaard toivat esille uudistusten varjopuolia. Akateeminen vapaus on vähentynyt ja yliopistojen yritysmäiset piirteet korostuvat.

Vuoden 2003 yliopistolain myötä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet huononivat. Akateemisella neuvostolla oli vain neuvoa-antava rooli.

Tanskan opetus- ja tiedeministeriö teetti yliopistolaista väliarvioinnin ja sen tulosten perusteella lakia muutettiin vuonna 2011. Hallituksen tehtäviä koskeviin pykäliin lisättiin kappale: ”Hallitus varmistaa, että työntekijät ja opiskelijat osallistuvat ja sitoutuvat tärkeitä kysymyksiä koskevaan päätöksentekoon”.

Poliittinen ilmasto on muuttunut

Kööpenhaminan yliopistossa tutkimus- ja innovaatiojohtaja Kim Brinckmann aloitti esittelemällä Kööpenhaminan yliopiston tunnuslukuja: budjetti 1,1 miljardia (Suomen yliopistojen kokonaisbudjetti 1,8 miljardia), opiskelijoita 40 000, henkilöstöä 9000, Nobel-palkintoja 9.

Kööpenhaminan yliopisto on kavunnut viime aikoina ylöspäin erilaisissa yliopistorankingeissä.

— Viimeiset 10 vuotta ovat olleet hyviä yliopistoille, hän myönsi.

Uuden hallituksen tekemät rahoitusleikkaukset heijastuivat juuri niihin yliopistoihin, jotka ovat pärjänneet tutkimuksessa. Säästötoimien vuoksi Kööpenhaminan yliopisto joutui vähentämään väkeä 500:lla.

— Poliittinen ilmasto on muuttunut. Yliopistoilla ja tutkimuksella ei ikävä kyllä nähdä enää samaa roolia kuin aiemmin. Painopiste on siirtynyt innovaatiopuolelle, Brinckmann totesi.

Vivian Tos Lindgaard työskentelee Kööpenhaminan yliopistossa yksikössä, joka hoitaa kansainvälisiä rekrytointeja. Yliopiston 5399 tutkijasta kaikkiaan 1749 on muita kuin syntyperäisiä tanskalaisia. Keinoina huippututkijoiden houkuttelussa käytetään muun muassa palkkausta, hyviä rahoitusmahdollisuuksia, perheasiat otetaan huomioon, lomakkeiden täyttämiset voi hoitaa yhdessä pisteessä ja eläkesysteemi on uudistettu. Väitöskirjatutkijan palkkataso on 37 000 Tanskan kruunua eli lähes 5 000 euroa kuussa.

— Vaikka kansainvälisille tutkijoille tarjotaan räätälöityjä palveluja, loppupeleissä ratkaisevaa on kuitenkin tutkimusyksikön laadukkuus, Tos Lindgaard huomautti.

---