Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (OVE) voi jäädä sen jälkeen, kun on täyttänyt 61 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija ei saa mitään muuta työeläkettä. Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta. Tätä nuoremmilla on mahdollisuus siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei edellytä työnteon vähentämistä tai lopettamista. Työskentelyä ei myöskään edellytetä. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi myös saada työttömyyspäivärahalla ollessa.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on joko 50 prosenttia tai 25 prosenttia eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä kertyneestä määrästä. Jos eläkkeestä ottaa maksuun 25 prosenttia, halutessa osuuden voi nostaa 50 prosenttiin. Muutosta ei voi tehdä toisin päin.
Maksettavaa eläkkeen osaa pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää (varhennusvähennys). Jos hakijalla on henkilökohtainen eläkeikä ja hän jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen sitä, vanhaa julkista eläkekertymää ajalta ennen vuotta 1995 pienennetään. Mikäli henkilö hakee loput (50% /75%) kertyneestä eläkkeestä maksuun vasta ikäluokkansa alimman eläkeiän jälkeen, lisätään siihen lykkäyskorotusta 0,4% jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Työskentelystä, joka tapahtuu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana, kertyy myös eläkettä.
Jos osittainen vanhuuseläke alkaa vasta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, ei siihen tule lainkaan varhennusvähennystä. Maksettavaa eläkkeenosaa korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista on myöhennetty. Työskentelystä, joka tapahtuu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana, kertyy eläkettä.
Elinaikakerroin pienentää kaikkia eläkkeitä.
Jokaisen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä harkitsevan kannattaa tarkistaa oma tilanne Kevan Omat eläketietosi-palvelusta verkossa tai eläkeneuvonnasta (Puhelin 020 614 2837, arkisin ma—to klo 7.30—18 ja pe klo 7.30—16). Koska osittainen varhennettu vanhuuseläke nostaa kokonaistuloja, verotuksellisissa asioissa kannattaa kääntyä verottajan puoleen.
Eroamisikiä on nostettu tämän vuoden alusta lukien. Työsopimussuhteisilla ja valtion virkamiehillä eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958—1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Eroamisikien nostaminen johtuu siitä, että eläkkeen karttumisen yläikärajoja nostettiin vuoden alusta lukien.
Työsopimuslain mukaan työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Yliopisto ja yksittäinen työntekijä saavat siis sopia keskenään työsuhteen jatkamisesta eroamisiän täyttymisen jälkeen. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Näissä tilanteissa määräaikaisen työsopimuksen voi poikkeuksellisesti tehdä ilman mitään perustetta määräaikaisuudelle.
Useat yliopistot ovat tehneet määräaikaisia työsopimuksia eroamisiän täyttymisen jälkeen. Ainakin yksi yliopisto on tehnyt periaatepäätöksen, että se ei tee eroamisiän täyttäneiden työntekijöidensä kanssa työsopimuksia. Tällöin vaihtoehtona on tehdä eläköityvien professoreiden kanssa emerita-/emeritussopimuksia yhteistyön jatkamisesta. Professoriliiton verkkosivuilla on emerita-/emeritusprofessoreiden avuksi laadittu sopimuksenteko-ohje.
Valtion virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. Tämä ei estä yhteistyöstä sopimista eläköityvien professoreiden kanssa myös tutkimuslaitoksissa.
Professori, saatuasi eläkepäätöksen muistathan
Eläkettä karttui ennen vuotta 2005 työtai virkasuhteessa tehdyn työn perusteella. Apurahakaudet jäivät tuolloin lakisääteisen eläketurvan ulkopuolelle. Näin esim. tieteenharjoittajan ottaessa virkavapaata apurahakauden ajaksi, saattoi hän jäädä tältä ajalta ilman lakisääteistä eläketurvaa.
Valtiovarainministeriö voi kuitenkin yksittäistapauksissa myöntää erivapauden lukea valtion eläkkeeseen hyväksi 1.1.1967 jälkeistä aikaa sellaisessakin palveluksessa tai tehtävässä, jota laissa ei ole säädetty luettavaksi eläkeajaksi. Tällaisia harvinaisia erivapauksia on myönnetty esim. varttuneiden tieteenharjoittajien apurahakausien perusteella, kun apurahakausilta ei ole karttunut lakisääteistä eläkettä. Erivapautta haettaessa tulee osoittaa, että apurahakauden hyväksi lukemisella on merkitystä ennen vuotta 2005 karttuneen eläkkeen suuruuteen. Osoittaminen tapahtuu eläkelaskelmalla, jonka voi pyytää Kevasta.
Jos erivapaus myönnetään, henkilön eläkkeen määrää laskettaessa palkkapäiviksi katsotaan vain todelliset työssäolopäivät. Näin henkilölle karttuu käytännössä eläkettä hänen virkatyönsä palkkaa vastaavan eläkepalkan perusteella myös apurahakaudelta.
Jos apurahakauden hyväksi lukeminen ei vaikuta ennen vuotta 2005 karttuneen eläkkeen suuruuteen, erivapautta ei ole myönnetty. Usein kyse on ollut tapauksista, joissa varttuneelle tieteenharjoittajalle on myönnetty virkavapaus päätoimesta enintään vuoden ajaksi. Vuosina 1996 – 2004 enintään vuoden mittainen keskeytys luettiin mukaan eläkeaikaan ja näissä tapauksessa erivapaushakemus on hylätty aiheettomana.
Kevan yhteystiedot:
Asioi verkossa Omat eläketietosi -palvelussa, avoinna 24 h
Eläkeneuvonta ja kuntoutusasiat 020 614 2837, arkisin ma-to 7.30-18.00 ja pe 7.30-16.00.
Professoriliiton sivuilta löytyy valmis kirjepohja, jota jäsenet voivat käyttää laatiessaan valtiovarainministeriölle pyyntöä varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla tehdyn ajan huomioimiseksi eläkeajaksi.
teksti Tarja Niemelä
toiminnanjohtaja, Professoriliitto
Painetussa lehdessä sivu 10