Tiedekulman keskustelussa olivat mukana dosentti Heikki J. Koskinen, akatemiaprofessori Elina Vuola, CMI:n asiantuntija Hussein al-Taee sekä kansanedustaja Pekka Haavisto.

Rakentamassa rauhaa

Maailmassa on jatkuvasti käynnissä sotia ja niistä kärsivät sekä taisteluihin osallistuvat sotilaat että konfliktien keskelle joutuvat siviilit. Onko rauhalla mitään mahdollisuuksia? Rauhantekijät olivat äänessä lokakuussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Suomalaisia rauhanvälittäjiä on vuosikymmeniä toiminut konfliktialueilla ympäri maailmaa, ja arvokkaana osoituksena menestyksekkäästä toiminnasta on presidentti Martti Ahtisaarelle vuonna 2008 myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.

Akatemiaprofessori Elina Vuola painotti Tiedekulman keskustelussa uskonnon ja sukupuolen huomioimista rauhanprosesseissa. Hän kertoi, että ensimmäistä näihin kysymyksiin keskittyvää tutkimusyksikköä Helsingin yliopistossa ollaan juuri perustamassa. Muuallakin maailmassa niitä on vasta vähän.

— Naisten ja tyttöjen kohtelu on kuitenkin paras mittari yhteiskunnasta. Silti se ei suuresti näy rauhan ja konfliktien kysymyksissä. Myös uskonto olisi erittäin tärkeää ottaa huomioon. Useimmissa uskonnollisissa yhteisöissähän niiden johtajat eivät pidä naisten aseman kohentamista tärkeänä. Sitä pidetään lähinnä "länsimaisena hapatuksena". Uskonnollinen ääriajattelu taas on radikaalia patriarkaalisuutta lähes aina, sanoi Vuola.

— Jos nainen uskonnollisen yhteisön johtajana on mahdoton ajatus, voidaan kysyä, kuinka silloin varmistetaan naisten äänen kuuluminen. Voidaankin sanoa, että naiset ovat konflikteissa alikäytetty resurssi, eivät ainoastaan uhreja.

— Myös kansainvälinen rauhanvälitystoiminta ja sen tutkimus on hyvin miesvaltaista aluetta, Vuola totesi.

— Jos naiset halutaan ottaa huomioon rauhanprosesseissa, täytyy lähteä liikkeelle itsestä, sanoi CMI-konfliktinratkaisujärjestön asiantuntija Hussein al-Taee.

— Eikä naisten ottaminen prosesseihin saa olla päälle liimattua. Liian usein naisia kutsutaan keskusteluihin vain naisia koskevien asioiden asiantuntijoina, kun taas enemmistö ulkopolitiikan ja turvallisuuden kysymysten kommentaattoreista Suomessakin on miehiä.

Al-Taee kertoi, että CMI:n kestävin projekti Jemenissä Lähi-idässä on ollut se, jossa naisia on ollut mukana.

— Miehille riittää taistelussa voitto, kun taas naiset haluavat huolehtia myös jälleenrakennuksesta.

Tämän päivän konfliktit ja niihin vaikuttaminen

Al-Taee selitti, että konfliktit ovat nykyään yhä enemmän maiden sisäisiä, eli niihin puuttuminen olisi puuttumista maan sisäisiin asioihin. Eikä se ole sallittua.

Maailmanjärjestö YK ei pysty toimimaan tarkoituksensa mukaisesti, koska isot ja tärkeät maat käyttävät veto-oikeuttaan suojellakseen omia intressejään globaalien intressien yli. YK:sta tulee tällöin kädetön konfliktien ratkaisuun.

Keskustelijat korostivat, että YK:n ehdoton vahvuus on humanitaarisissa asioissa, kuten lasten ja pakolaisten tukemisessa, jossa sen järjestöillä on suunnaton rooli.

— Rauhanvälityksessä YK:n rooli on heikentynyt ja EU:n taas kasvavampi, totesi al-Taee. Yhdysvaltain presidentti Trump haukkuu YK:ta rahasyöpöksi, ja se onkin kangistunut prosesseihin ja logistiikkaan. EU:sta voisi tulla konfliktien ratkaisuun isompi toimija ja siinä Suomella tärkeämpi rooli kuin nyt YK:ssa.

YK on kuitenkin yksi toisen maailmansodan parhaista tuotteista, ja jos se nyt lakkautettaisiin, ei sitä uudelleen pystyttäisi synnyttämään, sanoi Euroopan Rauhaninstituutin puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto.

— Konfliktien syyt eivät aina liity luonnonvaroihin ja raaka-aineisiin, vaan nykyään syyt ovat usein uskonnollisia, etnisiä ja marginalisaatioon liittyviä. Näkemäni esimerkit Sudanissa ja Somaliassa osoittivat myös sen, ettei kulttuuria pysty hetkessä muuttamaan. Tuorein esimerkki uskonnollisesta ja etnisestä vainosta taas on rohingya-muslimien kohtelu Myanmarissa.

— Rauha on kilpailtu ala! Kuka tarjoaa parhaat kontaktit ja konseptin, ja pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa ja paikallisen hallinnon ja kansainvälisen yhteisön kanssa? Eli kyky toimia verkostona ja nähdä, mikä on oma vahvuus ja mitä vaikka me pohjoismaalaisina tai Euroopan unionina pystymme maailmanrauhalle tarjoamaan.

— Sanoisin myös, että radikaaleinta rauhantyössä on tavata ihmisiä, myös niitä hankalia tyyppejä ja kuunnella heidän huoliaan.

Mikä tekee Suomesta hyvän rauhanvälittäjän?

— Suomeen on kyetty luomaan pohjoismainen hyvinvointimalli, vaikka taustalla viimeisten 200 vuoden aikana on kokemukset sekä nälästä että sodista. Nyt sotivat maat haluavat saada oppia tästä, sanoi Hussein al-Taee.

— Rauhanvälityksessä pyörivä raha on Suomessa hyvin neutraalia, esimerkiksi CMI:tä rahoittaa ulkoministeriö. Suomalaisesta rahasta puuttuvat siis kytkökset ja poliittinen agenda: ei olla Venäjän, USA:n tai lännen asialla.

— Pohjoismaiseen malliin kuuluu demokratia ja yhteiskunnan toimivat instituutiot. Tämä olisi ihanne monelle myllerryksessä olevalle maalle, ja sitä kysytäänkin meiltä. Rauhaa tai valmista perustuslakia ei voi toiseen maahan viedä, mutta me kapasitoimme paikalliset toimimaan omista lähtökohdistaan itse.

— Suomen myymät asiat voivat kehittää näitä yhteiskuntia, ja se on suomalaiset rauhanteon ykkösvaltti. Rauhanteko voisi olla suomalainen brändi!

---