Puoli vuotta ulkomailla

– liikkuvuusedellytys koskee koko perhettä

Suomen Akatemian rahoitukseen ja muuhunkin tutkimuksen ohjaukseen on otettu mukaan niin sanottu liikkuvuusedellytys. Käytännössä tämä vaatimus tarkoittaa yhä useamman suomalaisen tutkijan ja heidän perheensä puolen vuoden pistokeikkaa ulkomaille. Meidän kohdallamme se tarkoitti perheen pakkaamista koirineen autoon ja hurauttamista Euroopan halki Pohjois-Karjalasta Skotlantiin. Ihan niin yksinkertaista se ei tietenkään ollut.

Perheen väliaikainenkin muutto on projekti, joka edellyttää paljon valmisteluja ja ratkaisuja. Kun kaikki tämä on tehtävä vielä todennäköisesti tavallisen arjen ohella, nousee perheen aikuisten työtaakka ennen ja jälkeen ulkomaankeikan melkoisesti. Käytännössä asian valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman ajoissa. Myös elämää päämäärässä kannattaa rakentaa jo hyvissä ajoin. Jos olisin älynnyt, niin tokihan olisin hankkinut lipun muutaman kilometrin päässä pidettyyn Iron Maidenin konserttiin. Paikan päällä se oli myöhäistä. Samalla tavalla reilusti etukäteen kannattaa tutkailla tieteellisiä seminaareja, joita ulkomailla on ulottuvilla usein hyvin eri malliin kuin kotimaassa.

Uusi ympäristö opettaa uutta

Tutkijan työuralla hänen painoarvonsa rahoituksen hakemisessa on yhä tärkeämpi elementti. Tutkimusrahoituksen keskeisin myöntäjä Suomen Akatemia on halunnut painottaa tutkijoiden liikkuvuutta, ja käytännössä myös kansainvälistymistä, ottamalla käyttöön liikkuvuusedellytyksen. Tämän edellytyksen täyttäminen tarkoittaa puolen vuoden työskentelyä muualla kuin siinä yliopistossa, jossa hakija on väitellyt. Työsuhde ei ole tässä tapauksessa olennainen, vaan työskentely-ympäristön vaihdos. Tutkija voi jatkaa omaa työtään tai tehdä jotain tutkimukseensa liittyvää työtä, kunhan sitä ei tee omassa yliopistossaan. Monille tarkoittaa tämä lähtemistä ulkomaille. Tätä kansainvälistä liikkuvuutta painotetaan myös yliopistojen tulosohjauksessa ja akateemisten meriittien arvioinnissa.

Useimmiten lähtö liittyy johonkin tiettyyn tutkimusprojektiin, joten jo hakemusta tehtäessä on saatava hankittua paikka ja tehtävä periaatepäätös lähtemisestä. Henkisesti tämä on vaativa tilanne, kun perheen elämän taustalla roikkuu hakemusten käsittelyajan mahdollisesti toteutuva muutto ulkomaille.

Meidän perheemme tutkijalle löytyi paikka vanhasta ja arvostetusta Glasgow’n yliopistosta. Kun lähtö varmistui, oli vielä ratkottavana tuhat ja yksi lapsiperheen käytännön asiaa neuvolakäyntien siirtämisestä koiran mukaan ottamisen edellytyksiin. Eri elämäntilanteissa tämä lista voi olla hyvinkin erilainen, mutta aina se on mittava. Myös perillä odottaa usein mittava lista hoidettavista asioista verkkoyhteyksistä alkaen. Sosiaalisesta mediasta löytää paljon erilaisia ulkomailla asuvien suomalaisten ryhmiä, joiden kautta saa paitsi neuvoja, myös kontakteja. Glasgow´n suomalaisten juhannusjuhla nurmikeilailukerholla oli ihan perinteinen kyläjuhla lastenleikkeineen ja kuorolauluineen. Glasgow´sta kaupunkina meillä ei ole kuin hyvää sanottavaa.

Arki on tärkein

Perillä alkaa arjen rakentaminen. Sitä elämä ihan missä tahansa kuitenkin suurimmalta osalta on. Omaan lähiympäristöön ja sen mahdollisuuksiin voi tutustua etukäteen tiettyyn rajaan verkon kautta, mutta se mieluinen kahvila tai mukava puistonpenkki voi löytyä vasta paikan päällä. Sopeutuminen paikallisiin oloihin ottaa aikaa. Ja niin ottaa muuten myös paluu. Jos vain mahdollista, kannattaa kummassakin päässä puolta vuotta rauhoittaa aikaa valmistautumiseen ja sopeutumiseen.

Meidän perheessämme minä jäin kotiin lasten kanssa pyörittämään arkea. Olimme harkitusti sijoittaneet lähtömme niin, että hyödynsimme maksimaalisesti koulujen kesäloma-ajan. Koska toinen meistä pystyi jäämään kotiin, päätimme vanhempaa opettaa kotikoulussa. Tähän koulu ja oma opettaja suhtautuivat todella hienosti. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on itse asiassa hengeltään hyvin sopiva tällaiseen tilanteeseen. Matematiikan kirjaa pitää tietysti vain laskea eteenpäin, mutta muita aiheita voi käsitellä vapaammin ja projektiluontoisemmin. Meillä oli tätä varten perustettu blogi, josta lapsen opettaja ja muutamat muut läheiset pääsivät seuramaan oppimisprojekteja. Sinne syntyi muun muassa kuvallinen raportti vedestä skotlantilaisessa ympäristössä, kuvasarja pohdintoineen kymmenestä käskystä sekä lukuisia muita kirjoituksia parhaista Pokemon Go -apajista lähtien.

Koska ulkomaille lähdetään nimenomaan tutkimuksen takia, kannattaa etukäteen miettiä elämänrytmi niin, että ajasta saa ammatillisesti irti mahdollisimman paljon. Akatemia korostaa tutkijan verkottumista ja uusien menetelmien oppimisen tärkeyttä sekä kykyä kommunikoida erilaisen taustan omaavien ihmisten kanssa. Toisaalta aika antaa myös mahdollisuuden keskittyä oman tutkimuksen tekoon. Työyhteisössä aikaa ja energiaa saattaa kulua paljonkin erilaisiin kokouksiin ja oheistoimintoihin. Ulkomailla on tilaisuus ihan eri tavalla keskittyä kirjoittamaa ja tekemään itse tutkijantyötä.

Yliopistojen tuki kirjavaa

Ulkomailla eläessä ympäriltä puuttuu konkreettinen ja myös henkinen turvaverkko, jonka suomalainen yhteiskunta on ympärillemme kutonut. Lähtiessä kannattaa laittaa perheen vakuutukset ajan tasalle ja jos muutto suuntautuu EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, hankkia Kelasta eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sen avulla tulisi saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen oleskelun ajan. Jokaisella maalla on omat terveydenhoitojärjestelmänsä erikoispiirteineen, joten mitään muuta neuvoa ei siihen voi antaa, kuin että kannattaa ottaa asioista selvä jo etukäteen. Siihen ei kannata luottaa, että sikäläinen yliopisto tarjoaa terveydenhoitoa ainakaan enempää kuin siellä työskentelevälle perheenjäsenelle.

Ylipäätään eri yliopistot tarjoavat hyvin vaihtelevasti tukea ja apua näissä tilanteissa. Myös suomalaisen sosiaaliturvan kanssa kannattaa olla tarkkana ja huolehtia pysyvänsä sen piirissä. Etukäteen kannattaa myös selvittää, että onko järkevää maksaa veronsa Suomeen vai muualle. Se on tärkeää senkin takia, että verotuksessa kulkee puolen vuoden raja siinä, verotetaanko saatua tuloa Suomessa vai kohdemaassa.

Verkko pitää kiinni kotimaahan

Tänä päivänä eläminen ulkomailla ei enää katkaise sidoksia kotimaahan samaan tapaan kuin ennen. Internet eri muotoineen pitää niin ihmiset omalla tavallaan tekemisissä toistensa kanssa. Koululainen tiesi mitä koulussa tapahtui luokan oman Whatsup-ryhmän kautta ja jakoi elämäänsä siellä muille. Puoli yhdeksän uutiset voi halutessaan katsoa myös Yle Areenasta. Mutta silti aika on monella tavalla myös arjesta irtautumista, juuri sitä paljon kaivattua vaihtelua.

Puoli vuotta on tavallaan hyvin pitkä aika ja tavallaan hyvin lyhyt. Hyvin valmistellusta puolesta vuodesta on iloa ja hyötyä paitsi tutkijan akateemiselle uralle, myös koko perheelle. Välttämättömyydestä kannattaa siis tehdä hyve ja hankkia koko perheelle hyödyllinen ja hauska elämänkokemus.

---