Kysymys-vastaus Tom Riski

Turun yliopistoon perustettiin tämän vuoden alussa hyvinvointipalveluiden yksikkö. Vastaavaa ei ole muissa yliopistoissa. ”Tarkoitus on toimia esimerkillisesti työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi”, johtaja Tom Riski korostaa.

1) Miksi Turun yliopistoon päätettiin perustaa hyvinvointipalvelujen yksikkö?

Hyvinvoiva yhteisö on yksi neljästä yliopiston strategian 2016—2020 pääteemasta. Hyvinvointi, työssä jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat henkilöstö- ja opiskelijapolitiikan keskeisiä tavoitteita. Palvelumme edistävät sujuvan työn arjen toteutumista ja sen seurauksena yliopistoyhteisön työhyvinvointia. Aloitimme jo syksyllä 2015 yliopiston hallituksen päätöksellä talouden sopeuttamisohjelma. Tavoite on sopeuttaa yliopiston perusbudjetin kuluja ilman henkilöstön irtisanomisia. Yliopisto ei ole käynnistänyt laajamittaisia taloudellis- tai tuotannollisperusteisia yt-menettelyjä vielä kertaakaan. Olemme myös vakinaistaneet määräaikaisia työsuhteita. Lisäksi 1.1.2017 perustettiin henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluista vastaava yksikkö, jollaista ei ole muissa yliopistoissa eikä muillakaan työnantajilla. Tarkoitus on toimia esimerkillisesti työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi.

2) Mitä konkreettista olette jo tehneet henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi?

Turun yliopisto sai tänä vuonna viimeistä kertaa jaettavan sosiaali- ja terveysministeriön, Sitran ja Työsuojelurahaston työelämäpalkinnon. Reseptin kulmakiviä ovat muun muassa yhteisöllinen kehittäminen, aito halu yhteistoimintaan sekä johtajien ja esimiesten koulutus. Kehitämme toimintaamme työhyvinvointikyselyjen perusteella. Olemme edelläkävijöitä työyhteisösovittelumenettelyssä. Sisäisen sovittelijaverkostomme toiminnasta otetaan mallia myös muihin työorganisaatioihin.

Varhaisen tuen mallin (VARTU) mukaisesti ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Tukea tarjolla esimiehille ja työyhteisöille. OpintoVartu -malli levittää jatkossa samat periaatteet opiskelijoiden ja henkilöstön välisten ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.

Nuoret tutkijat -hankkeen avulla on edistetty tutkijanuralle lähteneiden työelämätaitoja ja -valmiuksia, yhteisöllisyyttä, ura-ajattelua, itseohjautuvuutta ja hyvinvointiosaamista. Kehitetyt toimintamuodot jatkuvat tohtorikoulutuksessa.

3) Mikä merkitys johtamisella on työhyvinvoinnin edistämisessä?

Johtaminen on työhyvinvoinnin kannalta hyvin merkittävä tekijä. Lukuisat selvitykset ja tutkimukset osoittavat esimiestyön vaikuttavan työhyvinvointiin, kuten esimerkiksi motivaatioon, sitoutumiseen, jaksamiseen, ajanhallintaan ja työssä jatkamishalukkuuteen. Johtamisessa on myös tärkeää, että esimiehet ymmärtävät työhyvinvointitoimenpiteiden yhteyden toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuottavuuteen.

4) Mikä on suurin kanto kaskessa yliopistohenkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa?

Varmastikin se, että hyvinvoinnin edistäminen vaatii toimenpiteiden monimuotoisuutta – yksi tapa ei sovi kaikille, koska ammattiryhmillä on erilaisia lähtökohtia työhyvinvoinnilla ja työn sisällölle. Työhyvinvointia tuleekin kehittää strategisesti ja systemaattisesti ottamalla huomioon kaikki työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kokonaisuutena. Varmastikin yksi yhteinen kanto on yliopistojen tiukka taloustilanne, rahoituksen pirstaleisuus ja sen hakeminen ja sitä kautta työsuhteiden epävarmuus.

5) Tavoitteenanne on hyvinvointiyliopisto. Ollaanko siitä vielä kaukana?

Kyllä meillä vielä ilman muuta on tekemistä tässä. Nyt juuri avoinna olevan Työhyvinvointikysely 2017 tulokset tulevat antamaan varmasti meille vastauksia siihen, että missä erityisesti meillä on vielä kehitettävää, mihin me voimme vaikuttaa ja mihin taas emme, mutta onhan tämä muutenkin jatkuvaa kehittämistä.

---