Pääkirjoitus

Yliopisto maailman myrskyissä

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema “Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle”-visio ja sen taustadokumentti julkaistiin 24.10.2017 Kansalliskirjastossa. Dokumentti kokoaa yhteen ajatuksia suomalaisen yhteiskunnan muuttuvista osaamistarpeista ja yliopistojen roolista tulevaisuuden rakentamisessa.

Suurin osa taustamuistiosta on globaalien trendien esittelyä sekä suomalaisen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen nykytilan kuvailua. Suomen todetaan olleen yksi globalisaation voittajista. Menestyksen mahdollisuus on osaltaan luotu panostamalla korkeakouluihin. Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kerrotaan kuitenkin viime vuosina pienentyneen suhteessa muihin OECD-maihin.

Maailman muutokset eivät tietenkään koske pelkästään Suomea. Esimerkiksi tutkimus ja kehityspanostusten kasvu OECD-maissa on hidasta. Kehittyvät maat lisäävät panoksiaan tutkimukseen ja koulutukseen. Toimintatavat muuttuvat ja yhteistyö etsii uusia muotoja. Suomessa kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuret muutokset ja resurssien niukkuus ovat alkaneet uuvuttaa yliopistojen henkilöstöä. Vision ulkopuolelta tiedetään, että Suomi menettää korkean tason osaajia enemmän kuin onnistuu heitä houkuttelemaan.

Taustamuistiossa myös avataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuodelle 2030. Sen mukaan Suomen menestys rakentuu tulevaisuudessakin sivistykseen ja osaamiseen, yhdessä tieteen ja teknologian kanssa. Taidetta ei erikseen mainita, mutta se kuuluu tieteen rinnalle. Visiossa Suomi tullaan tuntemaan hyvistä koulutuksen ja tutkimuksen järjestelmistään. Muualla tuotettua tietoa käytetään hyväksi ja omaa huippututkimusta tehdään voimavaroja keskittämällä.

Tarkasti luettuna visio vuodelle 2030 ei kuitenkaan ole näkymä tulevaisuuden modernista ja kansainvälisestä korkeakoulujärjestelmästä. Ei myöskään korkeakoulutuksesta tai tutkimuksesta. Se on visio Suomen lähitulevaisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä ja siitä, miten korkeakoulujen halutaan sitä edistävän.

Kansallisesta näkökulmasta visio on merkittävä ja toteutuakseen se ”edellyttää kansantalouden kokoon nähden merkittäviä investointeja tietoon ja osaamiseen”. Visio kansainvälisestä ja modernista yliopistojärjestelmästä vaatii kuitenkin tarkentamista.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tekivät vuonna 2016 oman ”Yliopisto Suomen parhaaksi” - vision. Visiossamme ei tuolloin erikseen korostettu yliopistojen kansainvälisyyttä. Ehkä siksi, että yliopistoissa työskenteleville kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Visiomme on ajankohtainen ja tarjoaa konkreettisia ehdotuksia yliopistojemme kehittämiseksi. Itse asiassa, visiomme tarjoaa monissa keskeisissä kohdissa ratkaisun “Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle”-vision toteuttamiseen.

---