Kevät 2018 oli symbolinen – akateeminen maailman mursi myytit ja sai sympatiat,
kuvasi JUKO n toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Palkansaajien lakko-oikeudesta on puhuttu viime aikoina runsaasti. Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa palautettiin mieliin viime talven yliopistosektorin vaikeita neuvotteluja ja yhden päivän lakkoa.
Tieteentekijöiden liitto valitsi tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä Vuoden tieteentekijän että Vuoden tieteenteon. Vuoden tieteentekijäksi valittiin historiantutkija Jussi Jalonen Tampereelta ja Vuoden tieteenteoksi yliopistolaisten lakko viime talvelta. Liitto katsoo, että molemmat valinnat ilmentävät yliopistolaisten yhteisöllisyyden tärkeää merkitystä. (Ks. juttu Jussi Jalosesta)
Yliopistohenkilöstöä koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa ajauduttiin viime helmikuun lopussa pisteeseen, jossa yliopistotyönantaja hylkäsi ensimmäisen sovintoesityksen. Tästä syystä Helsingin yliopiston henkilöstö joutui yhden päivän lakkoon 28. helmikuuta. Muilla yliopistopaikkakunnilla pidettiin tukimielenilmauksia ja erilaisia tempauksia. Tieteentekijöiden liitto halusi nostaa tämän voimanponnistuksen esille Vuoden tieteentekona, koska tieteentekijät ja muut yliopistolaiset tarvitsevat kunnolliset edellytykset tehdä työtään.
Valinnat julkistettiin Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa 16. lokakuuta Helsingissä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren korosti puheenvuorossaan, että JUKO piti kaikkien sektoreiden sopimukset auki niin kauan, että kaikista oli sovittu.
— Kaikki on auki, kunnes kaikki on kiinni. Hengessä mukana oleminen ei riitä pitkälle. Kevät 2018 oli symbolinen – akateeminen maailma mursi myytin ja sai sympatiat. Se osoitti, että työtaistelut eivät ole vain duunariportaan asia, Löfgren totesi.
Yliopistosektorin työehtokiistaa vauhditettiin kaikkia JUKOn sektoreita ja sopimusaloja koskevalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla. Lopulta JUKO vahvisti kaikki neuvottelutulokset 7. maaliskuuta.
Professori emeritus Niklas Bruun muistutti poliittisten
lakkojen käyttömahdollisuudesta.
Professori emeritus Niklas Bruun kertoi seminaariväelle yliopistosektorin uusista työtaistelumalleista. Hän muistutti, että oikeus työtaisteluun ja lakkoon on Suomen perustuslaissa suojattu perusoikeus. Oikeus on johdettu perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevasta säännöksestä.
— Vaikka työtaisteluoikeutta ei nimenomaisesti mainita perustuslaissa, on Suomen korkein oikeus viittaamalla useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin todennut, että perustuslain mainittu säännös suojaa myös työtaisteluoikeuden.
Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja ja kansainvälisen työjärjestön sopimukset suojaavat lakko-oikeutta perusoikeutena.
Virka- ja työehtosopimuslainsäädännöissä on eroja lakko-oikeuden suhteen. Virkamiesten lakko- oikeus on paljon rajallisempi kuin työehtosopimuksissa mukana olevilla. Yliopistohenkilöstö siirtyi vuoden 2010 alusta virkasuhteista työsuhteisiin ja samalla mahdollisuudet lakkoiluun laajenivat. Bruun muistutti, että lakon ohella yleisiä työtaistelun muotoja voivat työsuhteisilla olla osittainen työtehtävistä tai työstä kieltäytyminen, ylityökielto, työn hidastaminen eli jarrutus, hakusaarto, joukkoirtisanoutuminen jne.
— Nykyään yliopistoväki voi siis laillisesti ryhtyä sellaisiin työtaisteluihin kuin luento- ja tentinkorjausboikotti, uusien opiskelijoiden valintakokeet voidaan julistaa boikottiin jne. Jos ”kovan linjan työnantajapolitiikka”, jota jotkut rehtorit innokkaasti julistavat, saa lisää jalansijaa yliopistoissamme, yliopistojen ammattijärjestöt joutuvat taatusti harkitsemaan tällaisten keinojen käyttöä.
Bruun kuitenkin huomautti, että uusien työtaistelumallien käyttö on mahdollista silloin, kun työehtosopimus on päättynyt ja sopimukseton tila on alkanut.
Lopuksi Bruun puhui poliittisista työtaisteluista. Niihin ammattijärjestöt voivat ryhtyä myös työehtosopimuksen voimassa ollessa. Mutta kaiken kaikkiaan työtaistelukeinoja pitää käyttää harkiten ja viisaasti, hän muistutti.
teksti Kirsti Sintonen
kuvat Milla Talassalo
Painetussa lehdessä sivu 8