Jyväskylän yliopisto / Jyväskylän yliopiston kuva-arkisto

Vaasa luovutti kielitieteet Jyväskylään

Vaasan yliopisto siirsi kieliaineensa Jyväskylän yliopistoon liikkeenluovutuksella elokuussa 2017. Vuotta myöhemmin useampi vaasalainen kieltenopiskelija jatkaa edelleen Vaasassa kuin on siirtynyt.

Viikkoa ennen juhannusta 2016 Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki pyydettiin tapaamaan yliopiston johtoa.

Tapaamisessa hänelle kerrottiin uutispommi. Vaasan yliopisto oli tehnyt yliopistolaisten selän takana Jyväskylän yliopiston kanssa sopimuksen liikkeenluovutuksesta, jossa Vaasan kieliaineet siirrettäisiin Jyväskylän yliopistoon.

Siirto vastasi noin 40 prosenttia Vaasan filosofisesta tiedekunnasta, noin 700 opiskelijaa ja laskutavasta riippuen noin 28—40 työntekijää.

Katajamäki kuunteli suunnitelmaa kauhistuneena.

— Vaasan yliopistossa on pitkään ollut jännite siinä, kehitetäänkö yliopistoa ikään kuin teknisillä aineilla vahvistettuna kauppakorkeakouluna vai paikallisena monitieteisenä yliopistona. Ja nyt, uuden kokemattoman rehtorin ja omaa linjaansa ajaneen hallituksen puheenjohtajan ansiosta ensimmäinen linja voitti.

Katajamäestä tämä oli suuri virhe.

— Vaasan seudulla on paljon vientiyrityksiä. Ne tarvitsevat myös kielitaitoisia, monikulttuurista ympäristöä ymmärtäviä ihmisiä. Mistä ne nyt niitä saavat?

Henkilöstö hajaantui

Kun liikkeenluovutuksesta viikkoa myöhemmin kerrottiin henkilökunnalle, oli järkytys vähintään yhtä kovaa. Asiaa esittelevässä powerpointissa palkki vaan siirtyi Vaasan yliopiston kaaviosta Jyväskylään. Mutta siinä oli monen ihmisen elämä mukana.

Esimerkiksi ruotsin kielen yliopisto-opettaja Elina Nevasaarella on Vaasassa perhe ja koko elämä. Hänelle muutto ei ollut vaihtoehto. Tällä hetkellä hän on Jyväskylän yliopiston työntekijä, mutta työskentelee edelleen Vaasassa. Samalla hän tekee toista tutkintoa ja aikoo siirtyä kokonaan yliopiston ulkopuolelle. Uusi ura lastentarhanopettajana tuntuu mielekkäämmältä.

Nevasaari ei ole yksin. Viime vuoden elokuussa tapahtuneessa liikkeenluovutuksessa henkilökuntaa siirtyi Vaasasta Jyväskylään 23 henkeä. Heistä reilut viisi opettaa edelleen Vaasassa.

— Tavallaan voi sanoa, että siirto on kuitenkin mennyt paremmin kuin pelättiin, toteaa Jyväskylän yliopiston pääluottamusmies Erja Kosonen.

— Ihmisiä, jotka eivät halunneet Jyväskylään, on eläköitynyt ja siirtynyt muualle Vaasan yliopistoon tai kokonaan muihin yliopistoihin. Irtisanomisiin ytmenettelyn kautta joudutaan enintään muutaman henkilön kanssa, jos sitäkään.

Liki viidennes opiskelijoista katosi

Kokonaisuutena siirto ei kuitenkaan ole mennyt mutkattomasti. Vaikka Vaasan opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta hakea Jyväskylään opiskelemaan erillisissä siirtohauissa, vain 110 opiskelijaa on tarttunut mahdollisuuteen.

Sen sijaan viime vuonna koettiin pieni valmistumissuma. Vuosina 2016 ja 2017 on valmistunut yhteensä 189 kielten opiskelijaa.

Tänä syksynä Vaasassa opiskelee noin 263 läsnäolevaa opiskelijaa. Heitä opettavat Vaasaan jääneet, mutta virallisesti Jyväskylän yliopistolle siirtyneet opettajat. Monet opetusryhmät ovat hyvin pieniä.

Lisäksi noin 138 opiskelijaa on vain kadonnut jonnekin. Vaasan yliopiston mukaan he ovat luopuneet opiskeluoikeudesta tai se on päättynyt, siirtyneet opiskelemaan muihin maisteriohjelmiin tai jättäneet kertomatta suunnitelmistaan.

Opiskelijoiden ohella ongelmia siirrossa on ollut esimerkiksi Vaasan yliopiston yhdessä Åbo Akademin kanssa tekemässä kielikylpyopettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa. Keski-Suomesta kun ei löydy kaksikielisiä kouluja harjoitteluja varten.

Rehtorin mukaan ainoa tapa

Kuunnellessa kuvauksia liikkeenluovutuksesta moni haastateltava ihmettelee ennen muuta tapaa, jolla asia hoidettiin — ilmoitusasiana vasta kun aiesopimus oli tehty. Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto pitää menettelyä kuitenkin ainoana mahdollisena.

— Vuonna 2016 yliopisto oli tiukan paikan edessä. Vaihtoehtoina olisivat olleet leikkaukset ja yt-neuvottelut. Tämä oli paras ratkaisu henkilöstöllekin.

Mutta jos ratkaisu oli paras, miksi sen teossa ei voitu osallistaa niitä, joita se koski?

— Liikkeen luovutuksen tiukan aikataulun johdosta laajaan osallistamiseen ei valitettavasti ollut mahdollisuutta, Kuusisto vastaa.

— Muutoksiin liittyy aina myös vastarintaa ja niin nytkin, vaikka vaihtoehto olisi ollut huonompi. Se tie olisi vienyt yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin — nythän kaikille halukkaille tarjottiin jatkoa.

Hän korostaa yliopiston tiedottaneen asioista aktiivisesti ja auttaneen liikkeenluovutuksessa siirtyneitä työntekijöitä neuvontapalveluin.

Henkilökunnan kokemus on kuitenkin hyvin erilainen. Esimerkiksi englannin yliopistolehtori Helen Mäntymäki kertoo, etteivät ihmiset edes tienneet, mitä opiskelijoille sai suunnitelmista kertoa.

Hän itse jatkaa edelleen työtä Vaasassa.

— Ennen liikkeenluovutusta meidän oppiaineessa oli kahdeksan ihmistä, kun mukaan otetaan määräaikaiset. Nyt meitä on täällä Vaasassa kolme ja pian väittelevä tohtorikoulutettava.

Siirtymäaikaa kunnes opiskelijat loppuvat

Jos Vaasan yliopiston toimintaa arvostellaan, Jyväskylä saa haastatelluilta paremman arvosanan. Yliopisto on joustanut, maksanut muuttaneille muuttokorvausta ja ylipäänsä suhtautunut tilanteeseen ymmärtävästi.

Myös kieliaineiden luottamusmies Jaana Toomar kokee yhteishengen hyväksi.

Suurin epätietoisuus on tällä hetkellä siitä, mitä tapahtuu siirtymäajan päätyttyä 2020. Ensi helmikuussa järjestettävän opiskelijoiden siirtohaun sanotaan olevan viimeinen. Tällä hetkellä siirtymäajasta on sopimus vuoteen 2020.

Rehtori Kuusisto sanoo sopimusajan liittyvän yliopistojen toimintakausiin.

— Pyrimme mahdollisimman pian sopimaan 2020 jälkeisestä ajasta Jyväskylän yliopiston kanssa.

Kuusisto vakuuttaa, että yliopisto hoitaa lakisääteiset velvollisuutensa kaikkia opiskelijoitaan kohtaan.

Mäntymäki ei vielä tiedä, muuttaako hän Jyväskylään, kun englannin kielen opetus Vaasassa loppuu.

— Se on hyvä kysymys.

Kielten opetus järjestettiin ennen siirtoa Vaasan yliopiston Fabriikki-rakennuksessa. / Vaasan yliopisto

---