Henkilöstöltä eriävä mielipide OKM:n loppuraporttiin:

Korkeakoulujen rahoitus kaipaa vakautta – ei tempoilua

Korkeakoulujen rahoitusmallia uudistetaan jälleen. Ehdotettu malli ei tyydytä henkilöstöjärjestöjä.

Ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2021. Tutkintojen osuus nousee 30 %:iin, kun nyt osuus on 19 %. (Ammattikorkeakoulujen mallissa tutkintojen merkitys 59 %, kun nyt 40 %.) Jatkuva oppinen on uusi elementti (yliopistoissa 5 % ja ammattikorkeakouluissa 9 %).

Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet -työryhmän loppuraportti luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 24. lokakuuta. Raportin luovutti työryhmän puheenjohtajana toiminut opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmä ja sen raportti liittyvät OKM:n johdolla valmisteltavaan Visio 2030 -työhön.

Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ jättivät loppuraporttiin eriävän mielipiteen. OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen oli mukana raportin luovutustilaisuudessa.

— Nyt on harkinnan paikka, totesi ministeri Sanni Grahn-Laasonen tilaisuudessa pariinkin kertaan. Hän lupasi ottaa tässä harkinnassa huomioon myös eriävän mielipiteen, Tanskanen kertoo.

Henkilöstöjärjestöjen mielestä uusi rahoitusmalli ei takaa tarvittavaa vakautta korkeakoulujen rahoitukseen. Visiotyöskentelyssä olisi pitänyt hyödyntää tilaisuus uudistaa rahoitusjärjestelmää nykyistä yksinkertaisemmaksi. Nyt esitetyt rahoitusmallit vievät järjestöjen mielestä tilannetta väärään suuntaan.

Kansainvälisesti verraten suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo tällä hetkellä poikkeuksellisen tulospainotteista, ja nyt tämä painotus näyttää lisääntyvän entisestään. Lähes kaikissa muissa maissa korkeakoulut saavat julkisen perusrahoituksensa suurina kokonaisuuksina.

Suomessa käytössä olevaa mallia on arvostellut myös Tampereen yliopiston korkeakouluhallinnon professori Jussi Kivistö. Hän on tutkinut asiaa ja tehnyt kansainvälisiä vertailuja. Suomen poikkeuksellisen iso tulosrahoituksen osuus merkitsee sitä, että yliopistojen autonomia on kutistunut minimiin. Kivistön mukaan rahoitusmallista puuttuu vakaan, ennustettavan ja tasaisen perusrahoituksen osuus.

Tampereen yliopiston verkkosivuilla elokuun lopulla julkaistussa jutussa Jussi Kivistö ehdottaa ratkaisuksi, että sitomattoman rahoituksen osuutta lisättäisiin, jotta yliopistot saisivat enemmän harkintavaltaa rahankäyttöönsä. Tämä antaisi yliopistoille mahdollisuuden profiloitua haluamallaan tavalla.

Myös henkilöstöjärjestöt kysyvät autonomian perään. Ne katsovat, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin nyt esitetyt muutokset ovat ristiriidassa korkeakoulu-uudistuksesta tehdyn arvioinnin kanssa, jonka mukaan korkeakoulujen autonomian vahvistaminen edellyttäisi niiden rahoituksellisen autonomian vahvistamista.

Henkilöstön mielestä ei ole oikein, että kilpaillun tutkimusrahoituksen rooli kasvaa uudessa rahoitusmallissa. Rahanhakurumba vie muutenkin jo liiaksi aikaa.

— Rahoitusmallien kilpailullisten elementtien vaikutuksista tieteen tuloksiin on olemassa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Niidenkin valossa näyttää siltä, että Suomessa valittu reitti ei ole hyvä. Miksi OKM:n raportissa ei otettu huomioon tutkitun tiedon tuloksia, työryhmässä mukana olleet Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen ja Hanna Tanskanen kysyvät.

Henkilöstön kokemuksen näkökulmasta on epäuskottavaa väittää, että rahoitusmalli olisi vain rahanjakomalli, ja että korkeakoulut voivat käyttää rahat vapaasti oman harkintansa mukaan.

— Jos korkeakoulujen, niiden yksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden työ ei tuota mallin edellyttämiä suoritteita, vähenee rahoitus varmasti. Indikaattoreiden muutokset näkyvät aina henkilöstön työn muutoksina, Koikkalainen ja Tanskanen sanovat.

Järjestöjen mielestä työryhmätyöhön olisi ollut syytä käyttää myös enemmän aikaa. Aikataulu oli asetettu kovin kireäksi, vaikka uusien rahoitusmallien on määrä tulla voimaan vasta vuonna 2021.

Professoriliitto ei ollut mukana rahoitusmallia pohtineessa työryhmässä.

— Liitto tukee Tieteentekijöiden liiton ja OAJ:n eriävässä mielipiteessään esittämiä näkökulmia. Meidän kaikkien visiotyöhön osallistuvien tavoitteena on reilut tutkimus- ja korkeakouluyhteisöt, joissa toteutuu tuottelias työskentely ja hyvinvointi, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö- Rahnasto.

Henkilöstöjärjestöjen eriävä mielipide löytyy kokonaisuudessaan Tieteentekijöiden liiton ja OAJ:n verkkosivuilta. OKM:n työryhmän esitys löytyy OKM:n verkkosivuilta.

---