Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 11. lokakuuta mennessä yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta ehdotuksia tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle 2021—2024. Korkeakoulut esittävät selvästi suurempia tavoitemääriä kuin OKM:n valtakunnallisessa ehdotuksessa oli.
Yliopistot kasvattaisivat etenkin ylempien korkeakoulututkintojen määrää: ero ministeriön ehdotukseen on melkein 1 200 uutta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Yliopistot haluavat ”tuottaa” myös lisää tohtoreita (ks. oheinen taulukko).
| Toteuma 2016—2018 | Tavoite 2017—2020 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2021—2024 | YO-palaute, tavoite 2021—2024 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2030 | YO-palaute, tavoitetaso 2030 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Alemmat kk-tutkinnot | Toteuma 2016—2018 13 881 (2018: 13462) |
Tavoite 2017—2020 14 670 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2021—2024 17 200 | YO-palaute, tavoite 2021—2024 17 415 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2030 20 400 | YO-palaute, tavoitetaso 2030 20 391 |
| Ylemmät kk-tutkinnot | Toteuma 2016—2018 15 131 (2018: 15162) |
Tavoite 2017—2020 15 395 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2021—2024 17 200 | YO-palaute, tavoite 2021—2024 18 373 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2030 21 000 | YO-palaute, tavoitetaso 2030 22 182 |
| Tohtoritutkinnot | Toteuma 2016—2018 1 807 (2018: 1783) |
Tavoite 2017—2020 1 690 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2021—2024 1 750 | YO-palaute, tavoite 2021—2024 1 951 | OKM:n ehdotus, tavoitetaso 2030 - | YO-palaute, tavoitetaso 2030 - |
Lähde: OKM
Korkeakoulujen esitykset olivat yllätys myös ministeriössä.
— Korkeakoulujen toiveet olivat yllättäen suuremmat kuin ministeriön hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiseksi esittämät tutkintotavoitemäärät. Yleisessä tiedossa kun kuitenkin oli, että tutkintotavoitemäärien nostoon ei ole tarjolla erillistä lisärahoitusta. Korkeakoulujen sitoutuminen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ja tutkintotavoitteiden nostoon on vahvaa ja sehän on myönteinen asia. Etenemme hallitusohjelman tavoitteiden suunnassa, mutta asetettuja tavoitteita on nykyresursseilla haasteellista saavuttaa, toteaa ylijohtaja Tapio Kosunen OKM:sta.
OKM:ssa tehdään lähiaikoina esitykset kauden 2021—2024 tutkintotavoitteiksi, sellaiset, jotka on realistista saavuttaa rahoituskehyksen puitteissa. Niihin pyydetään korkeakoulujen vastaukset ja keskustelua jatketaan. Rehtorit on määrä tavata syksyn aikana vielä neljästi. Varsinaiset tulossopimusneuvottelut käydään touko-kesäkuussa 2020.
Acatiimin julkaisijaliitoissa on katsottu, että budjettiriihessä sovittu 40 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoitukseen ja indeksin palautus olivat odotettu parannus, mutta ne eivät riitä hallituksen tavoittelemiin koulutusmäärien lisäyksiin. Liittojen puheenjohtajat pitävät yliopistojen esityksiä ylimitoitettuina.
— Ehdotetut tutkintomäärien lisäykset ovat yksinkertaista matematiikkaa — 50 % ikäluokasta. Yliopistot ehdottavat ylisuuria osuuksia, koska jokainen niistä haluaa varmistaa osuutensa rahoituksesta ja mahdollisista tulevista kasvavista budjettiosuuksista. Ongelman juurisyy on yliopistojen rahoitusmalli, joka pakottaa kaikki yliopistot toimimaan alihankkijana ja samalla tavalla. Tavoitteen toteuttaminen vaatii kuitenkin 20—30% lisäystä opetusresursseihin. Tutkintojen rahoituksesta ei ole mitään tietoa tai lupausta. On myös kyseenalaista, onko tällaisia lisäresursseja edes saatavilla. Tämä tulee myös siirtämään yliopistojen toiminnan painopistettä opetukseen. Tutkimuksen ja kehityksen toimintaedellytykset heikentyvät vaarallisen paljon tilanteessa, jossa juuri niihin tulisi panostaa, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.
— On erittäin kannatettavaa, että suomalaisten koulutustasoa pyritään nostamaan, sillä osaamisessa kytee tulevaisuutemme menestys ja yliopistojen rooli sivistyksen ja korkeimman koulutuksen tuottajana on toki keskeinen. On kuitenkin huolestuttavaa, että sisäänottoja pyritään lisäämään rutkasti ilman taloudellista lisäsatsausta. Nykyiselläänkin henkilöstö vääntelehtii kuormansa alla ja lisääntyvä ohjaus- ja opetustyö eivät lisää mahdollisuuksia keskittyä toiseen päätehtäväämme, eli tutkimukseen, kommentoi Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola.
Perusrahoitus tulee paikkaamaan jo tehtyjä leikkauksia ja aloituspaikkalisäykset tulee korkeakouluille kompensoida. On myös selvää, että aloituspaikkojen määrän ja alakohtaisen sijoittumisen tulee perustua koulutustarpeeseen ja työllisyysnäkökulmaan eikä koulutusalojen suhteelliseen kalleuteen. Vaikka teknisesti päätös aloituspaikoista onkin korkeakoulujen autonomian piirissä, ei opetus- ja kulttuuriministeriö voi väistää lakisääteistä vastuutaan sektoria pitkäjänteisesti ohjatessaan, Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen linjaa.
Lain mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijansa. Aloituspaikoista päättäminen on korkeakoulujen autonomian piirissä.
teksti Kirsti Sintonen
Painetussa lehdessä sivu 8
![Logo [Acatiimi]](/images/logo.jpg){kind=logo}
Etusivulle »
Sisällysluetteloon »
Tulosta »