Tieteentekijöiden liitto juhlisti 40-vuotista taivaltaan

Tohtorit huipulla -paneeli

Kuinka kovaa valuuttaa tohtorin tutkinto on kovassa maailmassa? Onko ensyklopediasivistykselle enää sijaa putkitutkintoyliopistoissa? Näitä teemoja pohdittiin Tieteentekijöiden liiton 40- vuotisjuhlien Tohtorit huipulla -paneelikeskustelussa. Huipulla olevat tohtorit sijoittaisivat lisärahaa sinne, missä on älykkyyttä. Nykyuudistajat saivat kuitenkin lopuksi piispallisen synninpäästön.

Tieteentekijöiden liiton 40-vuotisjuhlat pidettiin 19. lokakuuta Pasilan Vanhalla Veturitallilla. Juhlaohjelman aloitti Tohtorit huipulla -keskustelu, jossa olivat mukana piispa Eero Huovinen, tutkija ja kirjailija Anna Kortelainen, pankinjohtaja Sinikka Salo ja kansanedustajia Erkki Tuomioja. Paneelin juonsi TV1:n Voimala-ohjelmasta tuttu toimittaja Marketta Mattila, joka ohjelmaosuuden aluksi esitteli noin 130 hengen kuulijajoukolle keskustelijat yksitellen.

- Yliopisto on kuin vanha heila, jota on kiva käydä morjenstamassa, mutta jonka luokse ei ole paluuta, kuvaili aluksi yliopistosuhdettaan piispa Eero Huovinen. Huovinen toimi 1970-luvun lopussa Tieteentekijöiden liiton edeltäjän Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton hallituksessa.

Anna Kortelaiselta tiedusteltiin, miten hänen aikansa riittää kaikkeen – kirjoittamiseen, tutkimiseen, esiintymisiin jne. Viimeksi Kirjamessuilla hänet palkittiin Suomen tietokirjailijoiden palkinnolla.

- Se johtuu siitä kun on tohtori. Mitä enemmän on oppinut, sitä helpompi on oppia lisää, Kortelainen vakuutti.

Kuinka kovaa valuuttaa tohtorintutkinto on kovassa maailmassa?

- En olisi tällä paikalla, jos en olisi tohtori, totesi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo. Tohtoriksi Salo paljasti väitelleensä osaksi nimenomaan naisten takia – hänen väitöskirjansa on toinen naisten tekemä kansantaloustieteen väitös Helsingin yliopistossa. Edelleenkin hän myönsi olevansa naisten asialla.

- Luulen, että olen saanut potkaistuksi vauhtia monen naisen uraan, Salo totesi.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja ei aikoinaan asettanut sen kummempia odotuksia omaan tohtorintutkintoonsa.

- Vaikka olen nyt ammattipoliitikko, tutkinnon takia en ole siitä täysin riippuvainen. Tohtorius ei välttämättä saa ymmärrystä yo-puoluejohtajan puolueessa, Tuomioja nauratti.

Rinta rottingilla rekrytoitavaksi

Miksi tohtoreita on niin edelleen kovin vähän yritysmaailmassa, Euroopan maista ehkä vain Italiassa on vielä vähemmän, kysyi Mattila kaikilta keskustelijoilta.

Sinikka Salo katsoi, että tulevaisuudessa tohtoreita on elinkeinoelämän palveluksessa ilman muuta enemmän ja asiantuntijatehtäviin heitä rekrytoituukin koko ajan enemmän.

- Tutkijakoulutus antaa eväitä analyyttiseen ajatteluun ja sellaista kykyä tarvitaan joka paikassa, Salo vakuutti.

- Tohtorintutkinnolla ei ole useimmissa työpaikoissa erityistä arvoa, Tuomioja totesi ja muistutti, että kukaan työnantaja ei palkkaa pelkän cv:n perusteella.

- Rekrytoija voi suhtautua ironisesti, koska on useimmiten itse maisteri. Sellaisiin tilanteisiin pitää kuitenkin mennä rinta rottingilla, Kortelainen kehotti.

- Kaikki kymmenen piispaa ovat kyllä tohtoreita, Huovinen lisäsi.

Erkki Tuomiojan mielestä tohtorien tasohaarukka on laventunut. Kortelainen näki tähän syynä pisteytyksen ja määrällisten kriteerien yliarvostuksen yliopistojen rahanjaossa.

- Ohjausta on kuitenkin nykyisin enemmän saatavilla enkä ole huomannut ainakaan omalla alallani laadun huonontuneen, Salo kertoi.

Bambit tungetaan putkitutkintoon

Marketta Mattila siteerasi Acatiimi-lehden lokakuun numerossa ollutta konsernijohtaja Björn Wahlroosin haastattelua, jossa Wahlroos nimitti 10 vuotta väitöskirjan kanssa pakertaneita elämäntapaintiaaneiksi.

- Elämäntapaintiaanit saavat usein vähemmän vahinkoa aikaa kuin pankinjohtajat, heitti tähän Tuomioja. Häntä huoletti kapeiden putkitutkintojen yleistyminen – tohtorin tutkintoon pitää kuulua laaja-alaisuus.

Sinikka Salo muistutti, että monilla on vielä harhakuvia jatko-opiskelusta. Nykyisin se tapahtuu paljon ryhmissä eikä yksinpuurtamista ole kuin joillakin tieteenaloilla. Salon mielestä ei voi olla paha, jos valmistuu nopeasti. Ei tohtori ole vielä välttämättä kypsä – kypsyminen tapahtuu usein vasta työelämässä.

Anna Kortelainen kritisoi jatko-opintojenkin muuttumista yhä enemmän putkimaisiksi: - Alle kolmikymppisiä bambeja tungetaan putkeen.

Sieltä putkahtavien cv voi näyttää hyvältä paperilla, mutta on todellisuudessa himphamppua.

Huovinen erotti hyvän ja huonon kapea-alaisuuden: Huonoa on se, että kuljetaan kuin vossikan hevonen, laput estävät sivuille vilkuilun.

- Osaa tieteelliset menetelmät, tieteenteon periaatteet, osaa ajatella loogisesti, osaa arvioida ja pysyy asiassa, luetteli piispa Huovinen tohtorien avuja.

Rahaa sinne missä on älykkyyttä

Marketta Mattila uteli keskustelijoilta sivistysyliopiston tulevaisuutta. Onko se uhattuna?

- En ymmärrä innovaatioyliopistoajattelua. Hienoa, että lisää rahaa olisi jaossa, mutta nyt sitä tarjotaan väärin perustein, Tuomioja totesi.

- Hyvää tutkimusta ei synny niin, että ensin on rahaa ja sitten katsotaan minne se laitetaan. Raha tulee laittaa sinne missä on älykkyyttä, Huovinen kehotti.

Sinikka Salo muistutti, että myös sivistystä voi tuottaa tehokkaasti ja että hallinnon tulee olla modernisti hoidettu. Hän piti onnettomana, että innovaatioyliopistoa on kutsuttu huippuyliopistoksi. Salo tuki professori Pekka Himasen ideaa rikastavan vuorovaikutuksen yhteisöstä: kansakunnan menestys riippuu luovuudesta ja luovista innovaatioista.

Anna Kortelainen kertoi seuraavansa kieli poskessa tutkimuspoliittista keskustelua.

- Lypsävää lehmää ollaan teurastamassa, että tulisi kultainen vasikka, hän kuvaili.

- I believe it, when I see it, Erkki Tuomioja totesi innovaatioyliopistolle luvatusta lisärahoituksesta.

- En tiedä mitä julkisten yliopistojen yksityistämisellä on tekemistä tieteen edistämisen kanssa. Ja miksi tätä ajavat ihmiset, jotka ovat olleet viemässä yliopistoja ahdinkoon, Tuomioja jatkoi.

Nykyisin Helsingin yliopiston konsistorin ulkopuolisena jäsenenä toimiva Sinikka Salo piti tärkeänä, että tilivirastoasema loppuu. Hänen mielestään hallinto on paisunut liiaksi, opettajia ja tutkijoita on liian vähän.

- Tietty joutilaisuus pitää kuulua sivistykseen. Pitää jättää ilmaa että ideat syntyy, piispa Huovinen tähdensi.

Myös Sinikka Salo myönsi, että luovaan työhön kuuluu myös joutilaisuus – tehokas joutilaisuus.

Ensyklopediasivistys on laaja-alaista

Keskustelijat puuttuivat myös rahoitusmittareihin ja rankinglistoihin. Tuomiojan mielestä kalossitehtaan mittarit eivät sovi yliopistoon.

- Tietty mittaaminen tuo tehokkuutta ja rankingit pistävät arvioimaan omaa tilannetta, mutta se ei voi tapahtua liian mekaanisesti, Salo korosti.

Huovisen mielestä mittareiden tulee soveltua mitattavaan asiaan.

- Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa, hän siteerasi.

Myös tieteiden välisyys ja poikkitieteellisyys pohdituttivat.

- Yliopisto ei ole korkeakoulu, yliopistossa eri tieteiden tulee keskustella menetelmällisesti keskenään. Ensyklopediasivistys on laaja-alaista ja sen säilyttäminen on iso haaste yliopistoille, Huovinen huomautti.

Piispa Huovinen erotti myös näennäisen poikkitieteellisyyden, jossa lihapullat ja riisipuuro voivat mennä sekaisin.

- Mutta kun tykkäät riisipuurosta, ymmärrät myös lihapullan syöjiä, hän evästi.

Anna Kortelaisen mielestä rajojen ylitys ei ole aina käytännössä helppoa. Sen huomaa esimerkiksi rahoituksen haussa.

Synninpäästö uudistajille

Lopuksi toimittaja Marketta Mattila kysyi, miltä yliopistot näyttävät 10 vuoden päästä.

- Ehkä joku tuottavuuteen menevä kokeilu on menossa, Anna Kortelainen povasi.

- Korkeakoulutuksen ja oppimisen arvo säilyy. Tohtorit ovat oppineet etsimään työpaikkoja muualta ja osaamisella myös pärjää, ennakoi Sinikka Salo.

- Nykymeno jatkuu, mutta touhu on kansainvälisempää ja liikkuvampaa, Erkki Tuomioja visioi.

- 10 vuoden kuluttua annan synnit anteeksi, Eero Huovinen letkautti keskustelulle sopivat päätössanat.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Veikko Somerpuro