Tutkimuksen ja opetuksen linkki uhattuna

Onko tutkimuksen ja ylimmän opetuksen välinen yhteys uhattuna uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa? Tätä ihmettelivät monet kansanedustajat eduskunnassa käydyssä koulutuksen ajankohtaiskeskustelussa. Myös yliopistojen rahoitustilanne ja tuottavuusohjelman kohtalo puhututtivat.

Sivistysvaliokunnan aloitteesta eduskunnan suuressa salissa käytiin Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta ajankohtaiskeskustelu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä. Kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 tulee varsinaiseen eduskuntakäsittelyyn ennen joulua.

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) kertoi puheenvuorossaan, että kesu-lausuntoja on määräaikaan mennessä tullut opetusministeriöön yhteensä 242 kappaletta. Sarkomaa luetteli kesun viisi painopistettä: suomalaisten tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen, laadun jatkuvan kohottamisen turvaaminen kaikilla koulutuksen tasoilla, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, korkeakoulujen kehittäminen.

- Historiallisen yliopistoreformin – suurimman uudistuksen sitten yliopistojen perustamisen – valmistelu on käynnissä. Yliopistokenttää kehitetään kokonaisuutena. Tavoitteena on huippuosaamisen lisääminen ja se, että meillä on vahvat ja vaikuttavat yksiköt.

Ja viidenneksi kehittämisen painopisteeksi Sarkomaa listasi “opettajat voimavarana”.

Yliopistojen perustehtäväksi rahanteko?

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kaipasi puheenvuorossaan kesulta duaalimallin konkretisointia ja korosti, että koulutuksen kokonaisresurssit tulisi nostaa mahdollisimman pian muiden Pohjoismaiden tasolle.

Edellisen hallituksen opetusministeri Antti Kalliomäki (sd) muistutti, että valtiovallan ohjauksen tulee säilyä yliopistojen hallintomallin muutoksesta huolimatta. Sarkomaa vastasi, että ohjausmenettely on sama, oli malli sitten julkisoikeudellinen laitos tai säätiöpohja.

Monet kansanedustajat kummeksuivat kesun kirjausta “osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina”.

- Eikö laadukkaan tutkimuksen ja siihen perustuvan korkeimman opetuksen tule olla kaikkien yliopistojen tehtävä, kysyi Henna Virkkunen (kok). Jutta Urpilainen (sd) epäili, että porvarihallitus aikoo romuttaa tutkimusyliopistot.

- Hallituksen osaamiskakku on lässähtänyt pannukakuksi. Tätä osoittaa perusrahoituksen vaatimaton taso sekä se, että linkki tutkimuksen ja opetuksen välillä ollaan hajottamassa, demarien tulevaksi puheenjohtajaksikin povattu Urpilainen totesi.

Vasemmistoliiton Minna Sirnö ennakoi, että yliopistojen perustehtäväksi on tulossa rahanteko.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) piti kesun käsitystä opetuksen ja tutkimuksen suhteesta pinnallisena.

- Kehittämissuunnitelmassa ei oteta kantaa siihen, että tuottavuusohjelma estää kehittämästä yliopistollista opetusta ja tutkimusta. Lisäksi siinä ei käsitellä lainkaan yliopisto-opettajien riittävyyttä tai palkkausta.

Myös Elsi Katainen (kesk) muistutti henkilöstön merkityksestä. Hän tiedusteli, mitä hallitus aikoo tehdä tutkijoiden työn epäkohtien korjaamiseksi.

- Tutkimusta tekevät ihmiset, joilla on normaalit palvelussuhteen tarpeet, kansanedustaja Katainen tähdensi.

Sarkomaa vastasi, että hallitus on luvannut parantaa apurahansaajien sosiaaliturvaa ja tutkijanuran kehittämistä pohditaan paraikaa työryhmässä.

Onko innovaatiopotti pois muilta?

Monet kansanedustajat olivat huolissaan siitä, että tuleva innovaatioyliopisto kaventaa muiden yliopistojen rahoitusta.

Anne Kalmari (kesk) esitti, että valtionyhtiöiden myyntituloja tulisi käyttää yliopistojen rahoitukseen ja pääomittamiseen.

- Miksi potti on menossa vain innovaatioyliopistolle, miksei sinne, missä on jo valmista osaamista. Kaikki viisaus ei ole pääkaupunkiseudulla, Kalmari muistutti.

Espoolainen Jukka Mäkelä (kok) puolusti innovaatioyliopistoa, korkeakoulujen profiloitumista ja erityisesti teknillisen korkeakoulutuksen rahoitustarvetta.

Monet kansanedustajat olivat huolissaan yliopistojen perusrahoituksesta. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan Pia Viitasen (sd) mielestä pitkään kaivattuja parannuksia opiskelija/opettajasuhteeseen ei pystytä tekemään nyt luvatuilla määrärahoilla. Claes Andersson (vas) näki, että yliopistoille luvattu 20 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2008 tarkoittaa käytännössä miinusmerkkistä budjettia.

Sarkomaa myönsi, että rahoituksen kannalta koko koulutussektorin haasteellisin tilanne on nimenomaan yliopistoissa. Hän korosti, että hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus tuottavuusohjelman tarkistamisesta yliopistojen osalta. Opetusministeriö on aloittanut neuvottelut tästä valtiovarainministeriön kanssa.

Kirsti Sintonen