Kuuntelemalla ja keskustelemalla parempi tulos

Yliopistouudistuksen eri vaiheissa oppia ja malleja haettiin eurooppalaisista yliopistoista ja vähän kauempaakin. Etenkin erilaisista hallintomalleista oli paljon näkemyksiä ja onneksi myös vilkasta keskustelua. Toimintatapoja ja kulttuureja analysoimalla ja vertailemalla saadaankin paljon arvokasta tietoa. Nyt kun kiivain keskustelu lakiuudistuksesta on käyty loppuun, ei ole kuitenkaan aihetta lopettaa itse keskustelua. Aiheita kyllä löytyy.

Yliopistoissa on meneillään erinomaisen tärkeä vaihe, kun yliopistolakia aletaan implementoida. Hallinnon järjestäminen on käynnistetty vauhdilla. Johtosäännöistä ja muista normeista ollaan päättämässä. Henkilöstöä tämä muutos ei kuitenkaan vielä ole tavoittanut. Suuri haaste onkin, kun sääntöjen mukaisesti valitut toimielimet ja uudella johtamistyylillä varustetut johtajat ryhtyvät arjen toimintaan. Ne toimintatavat, joilla päätöksiä nyt jalkautetaan yliopistoihin ruohonjuuritasolle, luovat pohjan toimintakultturille pitkälle tulevaisuuteen. Aikataulut ovat monessa yliopistossa tiukat joten tilanne ei ole kovin suotuisa avoimen keksustelevan kulttuurin luomiseen. Tähän olisi kuitenkin pyrittävä. Henkilöstön sitouttaminen muutokseen tapahtuu helpommin, jos toimintatavat ovat luottamusta herättäviä. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla ja minkälaisessa kääreessä muutospakettia esitellään.

Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin niin huomaa, että neuvottelu- ja sopimiskulttuuri on erilaista kuin Suomessa. Siellä asioista keskustellaan pitkään ja hartaasti kaikkien osapuolten kanssa jo valmisteluvaiheessa. Kaikkiin päätöksiin pyritään löytämään konsensus ennenkuin päätöksiä ryhdytään toteuttamaan. Tästä seuraa se, että ihmiset ovat motivoituneita ja sitoutuneita viemään päätökset toimintaan ja jalkauttamisvaiheesta tulee lyhyt. Olisiko meillä opittavaa tästä mallista?

Neuvottelut uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta ovat lähteneet vauhdilla käyntiin. Neuvottelukulttuurikin on muuttunut, kun Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja Yksityisen Opetusalan Liitto neuvottelevat palkansaajajärjestöjen kanssa uudesta työehtosopimuksesta. Uudesta työsopimuslomakkeen sisällöstä on sovittu (ks. juttu täältä). Sen on suunnattu henkilöille, jotka siirtyvät virkasuhteesta työsuhteeseen. Lomake sisältää yliopistomaailmalle vieraita piirteitä, jotka eivät ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Samalla kun asiasta tiedekunta- ja laitostasolla yliopistoissa tiedotetaan, työnantajapuolen olisi viisasta avata käsitteitä niiltä osin, missä tulkintamahdollisuuksia esiintyy. Se herättäisi luottamusta ja olisi pieni askel kohti avoimempaa ja keskustelevampaa toimintakulttuuria.

Yliopistouudistus on muuttamassa yliopistoja työyhteisönä. Tätä muutosta on tutkittu projektissa “Changing Academic Profession”, CAP, josta Suomessa vastaa Timo Aarrevaara, HY. Tutkimuksen mukaan 67% vastanneista tutkijoista piti työtään mielekkäänä. Parannusta kaivattiin luottamuksen rakentamiseen hallinnon ja henkilöstön välille. Hallinnollisia tehtäviä pidettiin vaivalloisina ja kommunikaatiota eri johtavien tasojen välillä heikkona.Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota nuorempien tutkijoiden alhaiseen palkkatasoon. Juuri tästä syystä akateeminen ura voi jatkossa olla vähemmän houkutteleva vaihtoehto nuorille. Taloudelliset kannusteet ovat yleisestikin heikot yliopistomaailmassa. Tieteentekijöiden liiton viimeisimmän jäsenkyselyn mukaan yli puolet vastanneista oli harkinnut uranvaihtoa. Pätkätyöläiskulttuuri, joka yliopistoissamme vallitsee, ei varmasti ole omiaan lisäämään intoa akateemiselle uralle. Akateemisen uran houkuttelevuuden kannalta olisikin suotavaa, että kehitys yliopistoissa vie kohti ennakoitavampia urapolkuja ja myönteistä henkilöstöä arvostavaa ja tukevaa toimintakulttuuria.

Ragna Rönnholm
puheenjohtaja
Tieteentekijöiden liitto