Vuoden opettajalla on aikaa kuunnella
- On tärkeää saada sellainen luottamus,
että opiskelija voi tulla pientäkin asiaa kysymään,
tiivistää filosofiaansa historian
professori Tapio Hämynen.
Ei ihme, että opiskelijat valitsivat sympaattisen
Hämysen vuoden 2010 opettajaksi
Itä-Suomen yliopiston Joensuun
kampuksella. Yksi kehujen kohde oli Hämysen
kyky kuunnella.
“Hänellä on nyky-yliopistossa harvinainen ote
työhönsä ja opiskelijoihin, sillä hänellä tuntuu
aina olevan aikaa kuunnella, opastaa ja neuvoa.
Hän on myös altis kuuntelemaan kehitysehdotuksia”,
todettiin valintaperusteluissa.
- Ilmeisesti olen sellaisen tavan oppinut, naurahtaa
Hämynen.
- Kun aloitin Joensuun korkeakoulussa opiskelut
40 vuotta sitten, opetus oli meillä silloin vähän
retuperällä, koska meidän vakinainen professori
Heikki Kirkinen valittiin heti rehtoriksi ja me
opiskelijat olimme sitten matkalaukkuprofessorien
varassa. Heillä tunnetusti ei ollut aikaa kovin
paljoa opiskelijaa kohden, muistelee Hämynen.
- Voi olla, että omalta opiskeluajalta on jäänyt
tunne, että ei sitä palautetta saanut niin konkreettisesti
kuin olisi kaivannut, Hämynen muotoilee.
Yhteinen kieli on löydyttävä
Opiskelijat kiinnittivät myös huomiota Hämysen
tapaan antaa palautetta opiskelijan ymmärtämällä
kielellä.
- Kovin vierasperäisillä sanoilla ei palautetta
kannata antaa. Oli mikä vaihe työssä tahansa, niin
opiskelija on työssään epävarma ja vähän jännittynyt
tapamaan myös professoria, Hämynen
muistuttaa.
- Jos löydetään yhteinen kieli, niin silloin asiat
sujuvat paremmin.
Palautteen antajan on Hämysen mukaan tärkeää
tarkkailla opiskelijaa.
- Tästä on kyse. Näen milloin viesti menee perille
ja milloin ei. Sitten aloitetaan uudestaan jos
huomaan, ettei viesti mennyt perille ja siitä sitten
jatketaan kunnes asia on selvä.
- Minulla on ollut lähtökohtana, että yritän
havainnoida opiskelijan ihmisenä ja myöskin
nähdä heistä erityisesti tarvitsee huomiota ja ohjausta.
Yritän sitten panostaa erityisesti näihin
opiskelijoihin.
Hämynen myöntää, että tässä suhteessa opettajakunnassa
on jonkin verran eroja. On ajattelua,
että opiskelijan ohjaukseen on vain tietty määrä
aikaa, mikä on hänen mukaansa ymmärrettävää,
koska yliopiston tehtävä on antaa opetusta ja tehdä
tutkimusta ja näin opiskelijalle jää rajallinen
määrä.
- Olen toista mieltä. Jokainen opiskelija on
kuitenkin yhteiskunnalle iso satsaus, jokainen pitäisi
saada myös valmistumaan, Hämynen muistuttaa.
Tutoroinnin kehittäjä
Joensuun kampuksella historian oppiaineessa kehitetty
opiskelijoiden tutorointijärjestelmä on
osoittautunut tehokkaaksi ja monipuoliseksi.
- Olen ylpeä siitä, mitä meillä on kehitetty 10
vuoden aikana Joensuussa. Tutorointi on yksi parhaita
saavutuksia 2000-luvulla.
Opiskelijat, jotka tutoreiksi valitaan, myös
koulutetaan siihen tehtävään. He ovat silloin ikään kuin apuopettajan roolissa. He eivät tee sitä
omin päin vaan ohjatusti.
- Tämä on uusi tapa kehittää opiskelijoita.
Työmarkkinoilla kaivataan enemmän vuorovaikutusta
ja yhteistyövalmiutta, niin tällä on ikään
kuin opetuksen sisällä pystytty valmentamaan
opiskelijoita.
Itä-Suomen yliopiston mukana tulleet suuret
tiedekunnat ja osastot toivat haasteita myös tutoroinnille,
jolta vaaditaan muutostilanteessa ketteryyttä
sopeutua uusiin haasteisiin.
- Opetuksen kehittäminen ei lopu yhteen eikä
toiseenkaan Hämyseen. Se vaatii jatkuvaa työtä,
että pystytään vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin.
Lisää ammatillisia valmiuksia
Hämysen mielestä yliopistoilla on vakava paikka
miettiä seuraavaksi kuinka opiskelijat sijoittuvat
työelämään. Hän ottaa esimerkiksi historian
opettajien ylikoulutuksen.
- Jokaisen avoimeen työpaikkaan tulee toista
sataa hakemusta. Se kertoo, että historian opettajia
koulutetaan Suomessa liikaa.
- Näen että seuraava vaihe opiskelun kehittämisessä
on opiskelijoiden työllistyminen jos se
otetaan rahoitusperustaksi. Onhan opetusministeri
väläytellyt, että jo 2012 opiskelijoiden työllistyminen
olisi yksi tapa rahoituksen mittaamiselle.
- Humanistisella alalla pitää miettiä kunnolla,
että mitä me sitten teemme opiskelijoiden työllistymiseksi
Joensuussa on ollut jo liikettä tähän suuntaan
kahden vuoden ajan.
Joensuun kampuksella on historian koulutuksessa
niin kutsutussa asiantuntijavaihtoehdossa
kaksi linjaa.
- Meillä on dokumenttikäsikirjoittamisen linja
ja toinen on arkisto-opintojen linja. Nämä ovat
avauksia siihen suuntaan, että asiantuntijavaihtoehto
luo mahdollisuuksia myös ammatilliseen
suuntaan.
- Meillähän tutkintotodistuksessa ainoastaan
opettajan suuntautumisvaihtoehdossa saadaan
maininta, että on suorittanut opetusopilliset
opinnot ja on kelvollinen lukion ja yläkoulun historian
opettajaksi.
Tämä voi Hämysen mukaan voi olla joillekin
kauhistus, koska vahvassa on ajattelu, että ettei yliopisto ole mikään ammattikorkeakoulu.
- Mutta toisaalta minusta yliopiston on myös
mietittävä omien opiskelijoiden työllistymistä.
Mitäs varten me heitä sitten koulutamme, jos sillä
maisterin paperilla ei saa töitä, kysyy Hämynen.
Tutkimusta omalla ajalla
Aika on rajallista, varsinkin yhä hektisemmäksi
käyvässä maailmassa, eikä yliopisto tee tässä suhteessa
poikkeusta.
Kun professori Hämynen saa kiitosta opiskelijoiltaan
siitä, että hänellä on heille aina aikaa, on
sillä myös hintansa.
Hämynen tekee tutkimustyötään omalla ajalla,
kiitos pakollisen työaikavalvonnan.
- Nyt kun työaikavalvontaa on pakko pitää,
olen pitänyt sitä sananmukaisesti päivittäin. 1600
tuntia tuli syyskuun loppuun täyteen. Tutkimuksellinen
aika on otettava vapaa-ajasta.
- Edellinen kesä meni niin, että en voinut kesälomaa
pitää, koska kesäaika oli ainut mahdollisuus
tehdä niitä rästiin jääneitä tutkimuksia
Hämynen vetää Akatemian tutkimushanketta
“Rajalla halkaistu kansa”, joka tutkii karjalaisten
kansallisidentiteetin, uskonnon ja kielen kehitystä
vuosina 1809-2009.
- Yritän nyt selvittää karjalan kielen puhujien
määrää ja miten se on Kanta-Suomessa kehittynyt.
Viipurin läänin historia -hankkeessa olen
mukana ja siten Suojärven historian kirjoituksessa,
josta seuraavat osat ilmestyvät ensi vuonna.
Karjala, Suojärvi
Opiskelijoiden vuoden opettajan valintaperusteluissa
muistettiin myös, että Hämysestä saa aina
juttukaverin, jos aiheena on historia ja varsinkin
Suojärvi.
- Suojärvi tulee vanhempien kautta. He ovat
sieltä kotoisin, kertoo Hämynen ja vakavoituu.
Suomalaisilta jäi Talvisodan ensi hetkinä Hämysen
mukaan evakuoimatta rajaseudulta kaikkiaan
voin 4000 ihmistä. Yksi heistä oli Hämysen äiti.
- Äitini oli siellä kokemassa ne vankileirin kauhut.
Hän jäi Talvisodan ensimmäisenä päivänä
Hyrsylän kylään vangiksi sodan ajaksi. 1900 ihmistä
koki Suojärvellä äitini kanssa saman kohtalon.
Aihe on Hämyselle niin kiperä, että hän ei itse
tee tästä tutkimusta.
- Olen ylpeä, että sain jatkotutkijan tekemään
tästä väitöskirjan. Se on asia, jota en itse henkilökohtaisesti
pysty tutkimaan. Minulla on lähdekritiikki
niin suuri, että en tunne olevani lähtökohdiltani
niin objektiivinen, että pystyisin sitä tutkimaan.
Teksti: Kari Salmela
Kuvat: Varpu Heiskanen
Tapio Hämynen
- syntynyt 1951 Valtimolla
- filosofian tohtori 1993, Joensuun yliopisto
- suomen historian apulaisprofessori/professori
1996-, Joensuun yliopisto
- lukuisia tieteellisiä julkaisuja erityisesti Itä-
Suomen ja Karjalan historiasta sekä niiden
sosiaali- ja taloushistoriasta
- Hyvän opettajan -palkinnot 2000 ja 2010
|