Professorit ja tieteentekijät

Yliopisto- ja tiedepoliittiset tavoitteet vuoden 2011 vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan

Tutkimus ja opetus tukevat uutta kasvua ja Suomen tulevaisuuden menestystä. Niiden tulee olla maan seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.

Yliopistojen rahoitus kuntoon

• Yliopistojen perusrahoitusta kasvatetaan vähintään tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti
• Yliopistojen rahoituskriteereissä tutkimuksen ja opetuksen laatua ja sen edellytyksenä olevaa infrastruktuuria korostetaan nykyistä enemmän
• Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde ei korjaannu tilastokikkailulla vaan lisäämällä opettajavoimia
• Opintoja ei voi vauhdittaa ilman opetukseen suunnattavia lisäresursseja
• Valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksen kokonaan pois yliopistoista
• Tieteelliseen tutkimustoimintaan tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeuden yläraja poistetaan

Perustutkimus on kaiken perusta

• Tutkimuspanostuksessa vahvistetaan perustutkimuksen osuutta
• Rahoitusta suunnataan pitempikestoiseen tutkimustoimintaan

Henkilöstö tekee tuloksen

• Pitkäjänteinen tutkimus ja yliopistollinen opetus edellyttävät työrauhaa – jatkuvat muutokset näkyvät jo työssä jaksamisessa
• Tutkijanura koostuu pätkistä ja silpuista – painopiste tulee vihdoin siirtää tohtorituotannosta tutkijanuraan
• Professorien tutkimuskaudet ovat edellytys tieteen tason nousulle

Rakenteellinen kehittäminen

• Henkilöstön asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä
• Rakenteellisesta kehittämisestä mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön
• Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään itsenäisinä duaalimallin pohjalta; tieteellinen tutkimus ja tutkijankoulutus kuuluvat yliopistoihin

Perusteluja

Yliopistojen rahoitus kuntoon

• Yliopistorahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla.
• Rahoitus ei ole pysynyt lisääntyneiden tehtävien perässä.
• Kesälukukausia tai muita opintojen vauhdittamiseen ehdotettuja toimia ei voida toteuttaa ilman lisäresursseja.
• Yliopisto-opettajien lukumäärä ei lisäänny tilastokikkailulla, kuten on tehty valtion talousarvioesityksessä 2011 lukemalla kaikki tutkijat opetushenkilöstöön.
• Ulkopuolisen rahoituksen osuus on useilla tieteenaloilla selvästi yli 50 prosenttia kokonaisrahoituksesta, mikä ylittää tutkimus- ja innovaationeuvoston suositustason

Perustutkimus on kaiken perusta

• Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2009 Tilastokeskuksen arvion mukaan 3,92 % bruttokansantuotteesta. Perustutkimuksen osuus tästä on jäänyt liian pieneksi.
• Perustutkimuksen asema on viime vuosina heikentynyt (Suomen Akatemian julkistama Tieteen tila ja taso 2009 -raportti sekä Suomen tutkimusja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).
• Yliopistosektori johtaa edelleen määräaikaistilastoja. Lyhytkestoiset projektit ja pätkätyöt vaikuttavat jo yliopistojen laitosjohtajienkin mielestä tutkimuksen laatuun (Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos; Opetusministeriön julkaisuja 2010:5).

Henkilöstö tekee tuloksen

• Henkilöstö on yliopistojen tärkein voimavara. Se on ollut viime vuodet valtavien paineiden alla: palkkausjärjestelmä uudistui, tutkinnonuudistus teetti töitä, yliopistouudistus on vaikuttanut ja vaikuttaa kaikilla tasoilla, työajan kohdentaminen turhauttaa.
• Henkilöstö kaipaa jo työrauhaa ja mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviin – sitä yliopistouudistuksessa henkilöstölle luvattiin.
• Suomen monissa kilpailijamaissa on normaalina käytäntönä professoreille suunnatut tutkimuskaudet. Myös Suomessa tulee ottaa järjestelmä käyttöön. Tämä on myös työssäjaksamiskysymys.
• Yliopistojen kansainvälisyyttä mitataan liiaksi tutkijaliikkuvuutena maasta toiseen. Kansainvälisyys on tutkijoiden normaalia, jokapäiväistä kanssakäymistä verkossa, konferensseissa jne.

Rakenteellinen kehittäminen

• Henkilöstö on joutunut rakenteellisen kehittämisen pelinappulaksi ja liian monille se on näyttäytynyt yt-neuvotteluina ja lisääntyneinä tehtävinä.
• Painopistealoista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomiaan.
• Ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita eli keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen (Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).

Lopuksi

• Yliopistouudistuksen vaikutusten huolellinen arviointi on suoritettava hallituskauden alkupuolella.