Yliopistoissa opetus katossa

Viime keväänä hyväksytyssä yliopistojen työehtosopimuksessa on edelleenkin määritelty opetuskatot. Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä tiedeyliopistoissa on 392 tai 448 tuntia. Osassa yliopistoja tehtävien opetuskattojen käytöstä ohjeistetaan siten, että opetustehtävissä, joissa opetuskattona on 392 tuntia, työhön mahtuisi täysien kontaktiopetustuntien lisäksi tutkimusta. Yliopistot ohjeistavat myös, että kun tehtäviin ei kuulu tutkimusta, käytössä olisi automaattisesti 448 tunnin katto. Nämä tulkinnat eivät ole työehtosopimuksen mukaisia.

OAJ:n yliopistonlehtorien liiton jäsenille toteutettiin keväällä 2010 jäsenkysely opetuskattotunneista. Kyselyn vastausprosentti oli 31,5 %, ja vastanneista 66 % oli lehtoreita, 13 % yliopistonlehtoreita ja 11 % yliopisto-opettajia. Suurimmalla osalla (57 %) tehtävän opetuskattomaksimi oli 392 tuntia. 21 %:lla vastaajista opetuskatto oli joko alempi kuin 392 tuntia, tai he eivät tienneet tehtävänsä maksimiopetustuntimäärää.

Kysely paljastaa opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien osalta sen, että suurelle osalle opettajia työsuunnitelmissa ei juuri muulle työlle kuin opetukselle jää aikaa. 392 tunnin opetuskatolla työskentelevistä vastaajista 52 % opettaa kontaktiopetusmaksimin ja vastaajista 9 % jopa yli opetuskaton. Näistä eniten opetuskattotunteja ylitettiin Oulun yliopistossa. Sama trendi näkyy myös muissa opetuskattotunneissa: 448 tunnin katolla 53 % opettaa kontaktiopetusmaksimin ja 13 % yli maksimin – kontaktiopetustuntien ollessa jopa yli 500 tuntia. (Ks. kaavio)

Kyselyssä ei ole tarkennettu sitä, että onko kontaktiopetusmäärien ylitys tehty työsuunnitelman sisällä eikä sitä, onko opetuksesta maksettu erillinen korvaus. Todennäköisesti kontaktiopetusmäärien ylittäminen on tehty työsuunnitelman sisällä, ja tällöin menettely on ollut työehtosopimuksen vastaista. Opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien tulee muistaa, että työehtosopimuksen mukaan muiden kuin professoreiden ei ole mahdollista sopia opettavansa yli opetuskaton työsuunnitelman puitteissa – sen ulkopuolella kylläkin, mutta vain henkilön omalla suostumuksella ja erillistä palkkiota vastaan.

Uusi laajennettu kysely tehdään uudestaan vielä tämän lukukauden aikana: edunvalvonnallisesti ja tutkimuksen luotettavuuden kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni kyselyn saanut myös vastaisi siihen.

Mitä 1600 tunnin vuosittaiseen työaikaan mahtuu 392 tuntia opettavalla?

Työehtosopimuksen mukaan opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 392 tuntia lukuvuodessa (TES 5 luku, 5 §, 7 mom.). Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilöllä on kontaktiopetusta 392 tuntia, käytännössä täyttyy vuosittainen työaika 1600 tuntia. Tällöin voi työsuunnitelmaan mahtua enintään noin 100 tuntia esimerkiksi opetusohjelman yleistä suunnittelua tai muita laitoshallintotehtäviä.

Monista yliopistoista on tullut viestiä siitä, että 1600 tunnin työsuunnitelmaan mahtuisi 392 kontaktiopetustunnin lisäksi tutkimusta. Tämä on mahdoton yhtälö. Tällöin opettaja tekisi joko opetuksen tai tutkimuksen omalla ajallaan, ja se on vastoin työehtosopimusta. Opetustyö pitää sisällään moninaisia tehtäviä. Kontaktiopetustuntien lisäksi opettajan tehtäviin kuuluvat mm. opetuksen valmistelu, opetusmateriaalien ajankohtaisuudesta huolehtiminen, tenttien laadinta, opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn suunnittelu, erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen sekä oppimistulosten arviointi. Tämän lisäksi työkenttää pirstaloittavat erilaiset laitoshallintotehtävät kuten esim. opiskelijoiden neuvonnasta huolehtiminen, tiedekunnan yhdyshenkilönä toimiminen sekä erilaiset työsuunnitelman ulkopuolelta tulevat toimikunnat ja suunnitteluryhmät. Työsuunnitelman sisälle opettajille pitäisi myös järjestää aikaa tutkimukseen ja kouluttautumiseen.

Opetustuntikatto ei suinkaan ole se tuntimäärä, jonka jokainen automaattisesti opettaa, vaan muut kuin opetustehtävät - tutkimus, erityiset kehittämistehtävät ja hallintotehtävät - vähentävät opetustunteja. Mikäli henkilön 1600 vuosittaiseen työtuntiin sisältyy kontaktiopetuksen lisäksi tutkimusta tai muita tehtäviä, niin kontaktiopetuksen tulee tällöin vastaavasti vähetä. Jos työsuunnitelmassa tutkimusta on esimerkiksi 200 tuntia, opetuksesta tulee vähentää 200 tuntia vastaava työmäärä. Tämä työmäärä voi koostua esimerkiksi 50 tunnista kontaktiopetusta ja 150 tunnista opetuksen valmistelua ja jälkitöitä, kuten opiskelijatöiden korjaamista ja arviointia.

Sellaisissa tavanomaista vähemmän valmistelua vaativissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voi olla 448 tuntia lukuvuodessa (TES 5 luku, 5 §, 8 mom.). Tutkimuksen puuttuminen ei ole automaattinen peruste korkeamman opetustuntikaton käytölle. Uusia tehtäviä ei voi siis pelkästään tutkimuksen puuttumisen takia perustaa korkeammalle opetuskatolle. Samalla tulee ottaa huomioon, että sopijaosapuolten välillä on sovittu, että korkeampien opetuskattojen suhteellinen osuus yliopistoissa ei saa muuttua.

Työehtosopimuksen turvalause takaa sen, että kenenkään sellaisen henkilön, jolla on 392 tunnin enimmäisopetusvelvollisuus, kontaktiopetuksen määrä ei voi kasvaa. Myöskään muut kontaktiopetuksen enimmäismäärät eivät voi nousta. Korkeammat opetuskatot ovat edelleen käytössä, mutta kuitenkin niin, että niiden suhteellinen osuus yliopistoissa säilyy ennallaan eikä kasva.

Tuntipalkkioista osapalkkaan

Uusi työehtosopimus antaa selkeät ohjeet siitä, kuinka työsuunnitelman ulkopuolisen opetuksen palkkiot määritetään. Henkilön yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilön vuosipalkka 1600 tunnilla. Yliopistojen kanssa sovitaan ennen työsuunnitelman ulkopuolisen opetuksen antamista siitä, kuinka paljon esimerkiksi luentosarjan pitäminen vie aikaa valmisteluineen, kurssin pitoineen ja jälkitöineen. Palkkio tulee maksaa koko työstä - ei ainoastaan opetustunneista.

Huomionarvoista on, että myös muun tuntityönä annettavan opetuksen tai tehtävien palkkiot tulee arvioida vaativuuskartan ja henkilökohtaisen suoriutumisen avulla. Tällöin saadaan määritettyä vuosipalkka, jonka avulla kyseisen opetuksen (esim. luentokurssi, tentin korjaus, pääsykoevalvonta tms.) yksinkertainen tuntipalkkio voidaan laskea. Edelleen työstä ja siitä maksettavasta palkkiosta sovittaessa on huomioitava kaikki tehtävään liittyvä työaika.

Monissa yliopistoissa on käytössä omia tuntiopetuspalkkiolistoja. Ne eivät välttämättä ole sopimuksen vastaisia, mutta listoja tulisi tarkastella paikallisesti ja puuttua epäkohtiin, sillä palkkiot eivät voi olla pienempiä kuin mitä työehtosopimus määrää. Tilanteen selvittäminen yliopistoissa on vielä kesken.

Hanna Tanskanen, työmarkkina-asiamies, OAJ