Yliopiston opettajien palkkakehitys YPJ:ssäYliopistojen palkkausjärjestelmä on ollut voimassa yli neljä vuotta. Silti laajempia selvityksiä sen vaikutuksista palkkaukseen tai urarakenteeseen ei ole julkaistu. Työnantajan henkilöstöjärjestöille vuosittain toimittamista tilastotiedoista voidaan kuitenkin vetää johtopäätöksiä. Opettajien palkat ovat kohonneet noin 20 % aikavälillä 2006-2009. Yliopisto- ja tieteenalakohtaiset erot ovat huomattavia: eräissä yliopistoissa palkkataso on selkeässä nousussa osoittaen sekä kilpailutahtoa että -kykyä parhaista osaajista. Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä (YPJ) tuli voimaan kesäkuussa 2006. Käyttöönottoa edelsivät vuosikausien valmistelut, pitkälliset työmarkkinaneuvottelut ja laaja kriittinen keskustelu yliopistoissa. Vaikka uudessa järjestelmässä on oltu yli neljä vuotta, laajempia selvityksiä sen vaikutuksista palkkaukseen tai henkilöstörakenteeseen ei ole julkaistu. Työnantaja on toimittanut työntekijäjärjestöille vuosittain yksityiskohtaisia tietoja yliopistojen koko henkilökunnasta. Näistä aineistoista on mahdollista selvittää palkkausjärjestelmän toteutumista ja palkkauksen kehittymistä eri henkilöryhmissä ja yliopistoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan aikaväliä kesäkuu 2006 – elokuu 2009. Vaikka tämän tuoreempia kattavia tietoja ei ole vielä käytettävissä, voidaan ainakin palkkojen osalta tilannetta päivittää nykyhetkeen toteutuneiden yleiskorotusten perusteella. Aineistoista voidaan hahmottaa henkilöstörakenteen muutoksen trendejä. Kuvassa 1. on opettajien lukumäärien muutoksia. Uudet nimikkeet, yliopistonlehtori, yliopistotutkija ja yliopistonopettaja ovat selvässä kasvussa kun taas assistentit, lehtorit ja tuntiopettajat ovat laskussa. Nämä trendit vahvistuvat edelleen lähivuosina kun uusi henkilöstörakenne tulee vähitellen voimaan kaikissa yliopistoissa.
Professorit muodostavat oman ryhmänsä Opettajien palkkauksen keskeiset elementit ovat tehtävän vaativuustaso ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Opettajien vaativuustasojen määrittely on palkkausjärjestelmän keskeinen elementti. Se ei pohjaudu nimikkeisiin vaan pyrkii aidosti luokittelemaan tehtävät vaativuuden mukaan. Lopputuloksena voidaan katsoa miten eri nimikkeet jakautuvat vaativuustasoille. Kuvassa 2. on elokuun 2009 tilanne, muutokset palkkausjärjestelmän käyttövuosina ovat olleet jakaumissa vähäisiä. Opettajakunta jakautuu melko symmetrisesti vaatiasteikolle. Jos mukaan olisi otettu myös jatko- opiskelijat. olisivat alkupään tasot runsaammassa käytössä. Professorit muodostavat selkeästi oman ryhmänsä. Keskiryhmän nimikkeistä yliopistotutkijat, yliopistolehtorit, tutkivat opettajat ja opettavat tutkijat keskittyvät tason kuusi ympärille. Takuuosaisten määrä laskenut nopeasti Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisessä tarjottiin porkkanana tasokorotusta kokonaispalkkasummaan. Neuvottelutuloksen lähtökohtana oli runsas 7 %, mutta käytännössä korotus toteutui opettajilla keskimäärin noin 8 % suuruisena. Kun tähän lisätään tarkastelujakson yleiskorotukset, ovat opettajien palkat kohonneet aikavälillä kesäkuu 2006 – elokuu 2009 noin 20 %.
Kaikki eivät kuitenkaan päässeet YPJ-korotuksista osallisiksi. Alussa takuupalkalla olevien opettajien määrä oli huomattava. Tarkastelujaksolla takuuosaisten määrä on laskenut nopeasti kaikissa opettajaryhmissä. Kuvassa 3. on yhdistetty opettajaryhmien kokonaispalkan ja takuuosan kehitys. Käyrien siniset alkupisteet ovat kesäkuulta 2006 ja punaiset loppupisteet elokuulta 2009. Takuuosaisten määrä on yleisesti selvästi alle kymmenen prosentin. Lehtorit ovat poikkeus, mutta hitaaseen kehitykseen on myös vaikuttanut kokonaismäärän pieneneminen.
Kireä rahoitustilanne haittaa kannustavuustekijöiden hyödyntämistä Professorien palkkakehitys on seurannut kokonaisuutena yleistä linjaa, mutta kehitys eri yliopistoissa on ollut erilaista. Kuvassa 4. on professorien palkkojen muutokset ajalla kesäkuu 2006 – elokuu 2009. Kyseessä on palkkausjärjestelmän tuottama palkka, joten mukana ei ole lisiä kuten esimiespalkkioita, johtamiskorvauksia ym. Suurimmat euromääräiset ja prosentuaaliset korotukset löytyvät Kuvataideakatemiasta, jossa lähtötaso oli selvästi muita matalampi. Palkkajohtajia ovat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tämän vuoden alussa toteutunut yliopistojen rakennemuutos muuttaa kuvaa siten, että HY, LTY ja Aalto (TKK + Taik + HKKK) muodostavat entistä selvemmän johtokolmikon. Turun yliopisto (TY + TuKK) ja Itä-Suomen yliopisto (KY + JoY) ovat jäämässä muista samankokoisista yliopistoista jälkeen. Yliopistojen opettajien palkkakehitys kesäkuu 2006 – elokuu 2009 on ollut kohtuullista. Palkkausjärjestelmän uudistus toi mukanaan selkeyttä palkanmuodostukseen tuoden samalla hallinnollista työtä. Yliopistojen kireän rahoitustilanteen vuoksi järjestelmän kaikkia kannustavuustekijöitä ei ole pystytty hyödyntämään. Yliopisto- ja tieteenalakohtaiset erot ovat huomattavia. Eräissä yliopistoissa palkkataso on selkeässä nousussa osoittaen sekä kilpailutahtoa että – kykyä parhaista osaajista.
Tapani Pakkanen |
