Syöpätutkijan
matka jatkuu
Viisi vuotta syöpätutkimusta Suomessa tehnyt Anchit Khanna
kehuu tutkijakoulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tasoa
maassamme. Ensi vuoden alussa tapahtuvan väittelyn jälkeen
kansainvälinen tutkijaura jatkuu Australiassa.
Tieteentekijöiden liitto julkisti Anchit
Khannan valinnan Vuoden tieteentekijäksi
Nuorten tutkijoiden klubissa Helsingissä
12. lokakuuta. Khanna on opiskellut
lääkäriksi Intiassa. Hän erikoistui lääketieteelliseen
genetiikkaan ja onkologiaan Glasgowssa
Skotlannissa. Vuonna 2007 hän aloitti tutkijakoulutettavana
Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen
teknologian yksikössä (IBT).
Khannan mielestä tieteen tekemisessä on huomattavia
eroja tuntemiensa maiden välillä.
— Intiassa tieteellinen tutkimustyö on vasta nousussa,
sitä ei pidetä vielä kovin merkittävänä. Glasgowssa
näin, kuinka valtavia mahdollisuuksia tutkimuksella
on annettavaan lääketieteelle. Olin siellä
puolitoista vuotta, jolloin ehdin keskittyä lähinnä
teoriapuoleen. Suomessa tilanne oli aivan päinvastainen,
sillä tutkimustyö oli hyvin käytännöllistä.
Khanna vastasi aikoinaan professori Jukka Westermarckin
työpaikkailmoitukseen kansainvälisessä
luonnontieteellisessä julkaisussa ja Westermarck kutsui
hänet Suomeen. Suomeen Khannan houkutteli
tutkimuksen aihe.
— Kyse oli ennestään tuntemattomasta mekanismista, joka liittyi proteiini PP2A:han, joka puolestaan
liittyy solujen muuttumisprosessiin syöpäsoluiksi.
Pidin ajatuksesta päästä mukaan tutkimaan jotakin
sellaista, josta tiedettiin vasta hyvin vähän.
— Suomeen minua veti myös täkäläisen tutkijakoulutuksen
ja tieteellisen tutkimuksen korkeatasoinen
maine. Pidin Suomea hyvänä paikkana kouluttautua
tieteelliselle uralle.
Sittemmin Westermarck muutti Turkuun, ja
Khannasta tuli professori Tapio Visakorven tutkimusryhmän
jäsen. Kansainvälisen ryhmän tavoitteena on
ollut tunnistaa yleisiä geneettisiä poikkeamia eturauhassyövässä.
Kansainvälisyyden Khanna nostaa
asiaksi, joka on tehnyt suomalaiseen tiedeyhteisöön
sopeutumisen helpoksi. Tutkimusryhmissä työskentelykielenä
on englanti
Perhe auttaa sopeutumaan
Suomeen Anchit Khanna kertoo sopeutuneensa hyvin,
ja aloittaa heti aiheesta puhumisen säästä. Suomen
ilmasto ei aiheuttanut hänelle shokkia, olihan
hän välissä asunut Skotlannissa.
— Glasgowssa totuin tällaiseen säähän, ja pimeän tuloon syksyisin ja talvisin jo iltapäivällä. Mutta
Glasgown sää on mielestäni Suomen säätä pahempi,
aurinkoiset päivät ja sininen taivas olivat harvinaisia.
— Toki myös se on auttanut sopeutumaan, että
olemme Suomessa yhdessä vaimoni kanssa. Voimme
iltaisin jakaa toisillemme päivän kokemukset, ja tuemme
toisiamme väitöskirjaprojekteissamme.
Khannan puoliso tekee väitöskirjaansa työskennellen
monikudospankki Regeassa, joka sijaitsee samoissa
tiloissa IBT:n kanssa. Khannan perhe Suomessa
kasvaa pian yhdellä, sillä esikoisen laskettu aika on
muutaman viikon päästä. Silloin vapaa-ajan viettotavat
muuttunevat. Nyt pariskunnalla on jäänyt aikaa
muun muassa elokuville.
— Katsomme paljon elokuvia, sillä Suomessa on
hyvin tarjolla englanninkielisiä elokuvia, mikä oli minulle
aikoinaan yllätys. Lisäksi esimerkiksi Tamperetalossa
on toisinaan englanninkielistä ohjelmaa.
— Mitä tulee ruokakulttuuriin, käymme lähes joka
viikko syömässä herkullisia munkkeja tamperelaisille
tutussa Pyynikin näkötornissa. Pidän tulisesta ruoasta
ja saan sitä Tampereella intialaisissa ravintoloissa
sekä kotona, sillä vaimoni on loistava kokki. Suomessa
saamme kaupoista kaikki tarvitsemamme ruokaaineet,
ei tarvitse mitään pyytää Intiasta lähettämään.
Syöpä parannetaan ennalta ehkäisemällä
Lääkärinä ollessaan Anchit Khanna kohtasi usein parantumatonta
syöpää sairastavia potilaita. Hänessä
heräsi halu yrittää muuttaa tilannetta.
— Haluaisin kohentaa näiden ihmisten elämää,
edes pidentämällä elinaikaa.
Khanna ei siten sano etsivänsä parannuskeinoja
parantumattomiin syöpiin, mutta ei näe tilannetta
kuitenkaan toivottomana. Hänen mielestään parannuskeinoja
on jo olemassa.
— Ennaltaehkäisy on niistä paras. Jos lakataan
tuottamasta karsinogeeneja, vähennetään syöpäriskiä.
Useimpien syöpien syntyyn ympäristöllä on ollut vaikutusta tai ruokavaliolla, tupakoinnilla, alkoholin
käytöllä. Lähes kaikki tietävät, että kohtuullinen alkoholinkäyttö
voi vaikuttaa myönteisesti syöpäriskiin.
Tietoisilla valinnoilla voidaan siten pitkälti ehkäistä
syöpää.
Khanna myös kannattaa erilaisia syöpäseulontoja.
Mitä varhemmin syöpä todetaan, sitä paremmat
mahdollisuudet on siitä parantua.
— Kaikkiin syöpiin ei kuitenkaan ole sellaisia tehokkaita
alkuvaiheen tutkimusmenetelmiä, kuten
rintasyöpään on mammografia. Esimerkiksi mahasyöpää
on hyvin vaikea havaita alkuvaiheessa. Tarvitaan
lisää erilaisia tunnistamismenetelmiä erilaisille
syöville — sama menetelmää ei sovellu kaikkiin.
Myös näitä kysymyksiä Khanna käsitteli parin
vuoden takaisessa tutkimusartikkelissaan erään syöpägeenin
ja proteiinin yhteisvaikutuksesta vatsasyövän
kehittymisessä. Havainnot julkaistiin Journal of
the national Cancer Institute -lehdessä. JNCI on yksi syöpäalan merkittävimmistä kansainvälisistä julkaisuista.
Seuraavaksi Australiaan
Khanna väittelee tohtoriksi vuodenvaihteen tienoilla
tutkimuksellaan CIP2A-syöpägeenin toimintamekanismeista
ja sen merkityksestä syövän hoidossa.
CIP2A:n tuotannon estämisen seurauksena pienenee
syöpää aiheuttavan c-Myc-proteiinin määrä syöpäsoluissa.
Väitöskirjan valmistuminen ei tuo katkosta
Khannan tieteelliseen toimintaan.
— Lähden Jukka Westermarckin projektin puitteissa
Australiaan tekemään teknologialähtöistä syöpätutkimusta.
Jos kaikki menee tutkimuksellisesti
hyvin, pestistä saattaa tulla pidempi.
— Vaimoni jää Suomeen ainakin vuodeksi viedäkseen
loppuun väitöskirjansa, ja minä aion matkustaa
Sydneyn ja Tampereen väliä, Khanna kertoo.
teksti Mia Hemming
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 14
|