”Tieteen palo ei saa oikeuttaa huonoa palkkaa”
Väitöskirjantekijöistä yksi prosentti
katsoo, että yliopistouudistus on
parantanut työilmapiiriä.
Kehno palkkataso nousi keskustelun pääosaan Nuorten
tutkijoiden klubin Helsingin tilaisuudessa 12. lokakuuta.
Koolla oli noin 120 nuorta tutkijaa.
Toimittaja Tuomas Enbusken vetämässä keskustelussa
olivat mukana kansleri Ilkka Niiniluoto
Helsingin yliopistosta, vararehtori Heikki Mannila
Aalto-yliopistosta, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola
EK:sta, yliopistonlehtori Antero Puhakka Itä-Suomen
yliopistosta ja toiminnanjohtajat Eeva Rantala
Tieteentekijöiden liitosta ja Heikki Kauppi TEKistä.
— Onko reilua, että tutkija saa yliopistolla huonompaa
palkkaa kuin yrityksissä? haastoi Enbuske vastaamaan.
Kansleri Ilkka Niiniluoto piti tutkijan työtä edelleen
kutsumusammattina, jossa on vahva intohimo
tieteen tekemiseen. Hän kertoi palkkausjärjestelmäuudistuksen
kiivaimpaan aikaan Helsingin yliopistolla
järjestetystä keskustilaisuudesta, jossa tutkijat
olivat korostaneet sitä, etteivät he palkan takia yliopistolla
ole.
— Tieteen palo ei saa oikeuttaa huonoa palkkaa,
korosti Antero Puhakka ja sai yleisöltä aplodit.
Myös yliopistouudistuksesta puhuttiin. Antero Puhakka
kertoi, että Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyn mukaan
1 prosentti vastanneista väitöskirjantekijöistä
katsoi, että yliopistouudistus oli parantanut työilmapiiriä.
— Eikö yliopistojen tehtävä olekin kasvattaa kriittisiä
ihmisiä, vai mitä Ilkka Niiniluoto? heitti Enbuske.
Heikki Mannilan mukaan yksikään tutkija ei varmaankaan
vastusta sitä, että yliopistojen autonomiaa
on lisätty. Hänen mielestään eniten yliopistoväkeä
potuttaa tällä hetkellä kokonaiskustannusmalli.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yliopistouudistuskysely
osoitti, että avoimuus ja julkisuus
ovat viime aikoina vähentyneet. Eeva Rantala katsoi,
että läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä ja dekaanien ja rehtorien
pitäisi tulla enemmän tiedeyhteisön pariin.
Hannele Pohjolan mukaan EK:ssa yliopistouudistus
on nähty myönteisessä valossa.
— Muutokset vaan aina alussa aiheuttavat vastarintaa,
hän totesi.
Keskustelussa puhuttiin myös työstressistä. Asiaa
tutkinut Antero Puhakka kertoi, että opettajien ja
tutkijoiden työstressi on erilaista. Rahoituksen hakeminen
lisää tutkijakunnan stressiä.
— Rahoituksen hakemisen ei pitäisi kuulua väitöskirjantekijöiden
tehtäviin, Puhakka painotti ja sai
nuorelta yleisöltä kättentaputuksia.
Heikki Mannila oli samaa mieltä. Heikki Kauppi
oli kysellyt stressikokemuksia TEKin aktiiveilta
Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselta. Työstressi
vaihtelee kovasti yksiköitten välillä. Hän katsoi, että
tämä on paljolti kiinni johtamisesta ja ihmissuhteista.
Milja Saari kysyi keskustelijoilta, onko väitöskirjan
tekeminen työtä? Eeva Rantalan mukaan se on
työtä, ei kouluttautumista vaan tutkijaksi pätevöitymistä.
Hannele Pohjola piti sitä sekä koulutuksena
että työnä.
— Väitöskirjan tekijät tekevät noin 60 prosenttia
suomalaisesta tieteestä. Ei kai voida sanoa, että koululaiset
vastaavat maamme tieteen tasosta? Puhakka
huomautti.
Yleisön joukosta korostettiin myös tieteenalakohtaisia
eroja: joillakin laitoksilla on varaa maksaa enemmän kuin toisilla.
— Kaikki suomalaiset yliopistot tekivät viime
vuonna ylijäämää, Puhakka muistutti.
— Palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä palkat nousivat
Helsingin yliopistossa 16 prosentilla. Ensi vuonna
uhkaava yliopistoindeksin leikkaus voi merkitä sitä,
että palkankorotukset vievät väen vähentämiseen,
ennakoi Niiniluoto.
Myös tohtoreitten määrä puhutti. Yleisön joukosta
kysyttiin muun muassa sitä, koska alettiin ottaa
niin paljon väitöskirjantekijöitä kuin nykyisin ja koska
määrää vähennetään?
Niiniluoto muistutti, että yliopistojen rahoitusmalli
on ajanut yliopistot huutokauppaan tutkintomääristä.
Rahoitusmallia ollaankin nyt muuttamassa.
Puhakan mielestä systeemiä voisi luonnehtia
huutolaiskaupaksi. Suomessa on kaksinkertainen
määrä jatko-opiskelijoita EU:n keskiarvoon nähden.
— Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassakin
tohtoreitten osalta luotetaan
siihen, että tarjonta luo kysyntää. Maisterimääriä arvioidaan
kysynnän mukaan, Puhakka lisäsi.
Nuorten tutkijoiden kysymyksiä ja vastauksia
löytyy lisää osoitteesta www.facebook.com/nuorettutkijat.
Siellä on myös tulevien tilaisuuksien
ohjelmat.
teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 42
|