Tieteen tila arvioitiin, on johtopäätösten aika
Suomen Akatemian raporttia arvosteltiin vanhan toistolta,
ja siltä olisi toivottu enemmän konkreettisia ehdotuksia.
Suomi on tiedemaana hyvää eurooppalaista keskitasoa.
Näin osoittaa Tieteen tila 2012 -raportti. Vuosina
2008-2010 julkaistiin 15 674 tieteellistä suomalaisten
tutkijoiden tekemää julkaisua, mikä on kuusi prosenttia
enemmän kuin 2000-luvun puolivälissä.
Suomen Akatemia on tehnyt arvion Suomen tieteen
tilasta joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien.
Uusimmassa raportissa Suomen tilannetta peilataan
Alankomaihin, Irlantiin, Itävaltaan, Norjaan, Ruotsiin,
Sveitsiin ja Tanskaan.
Näiden joukossa Suomi jää toiseksi viimeiseksi,
kun verrataan suhteellista viittausindeksin kehitystä
vuosina 2003—2010. Itävalta pitää perää ja Sveitsi on
selvä ykkönen. Tanska ja Norja ovat petranneet viime
vuosien aikana.
Työllisten määrään suhteutettuna Suomessa oli
vertailumaista eniten henkilöstöä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Valtaosa näistä työskenteli yrityksissä.
Suurimmalla osalla suomalaista t&k-henkilöstöä
ei ole tutkijakoulutusta. Irlannissa, Ruotsissa ja
Norjassa uskotaan selvästi Suomea enemmän tutkijakoulutettujen
taitoihin t&k-toiminnassa.
Tieteen tila -raportin julkistustilaisuudessa Suomen
Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila korostikin,
että tieteen kasvuun voidaan ensisijaisesti vaikuttaa
alastaan innostuneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden
rekrytoinnilla.
— Tiedettä tekevät ihmiset, joille pitää tarjota hyvät
työskentelyolosuhteet, Mannila tähdensi.
Käydyssä keskustelussa raportille ei pelkästään
hymistelty. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja
Anita Lehikoinen olisi toivonut enemmän konkreettisia
ehdotuksia:
— Nyt on tehty analyysi ja on aika tehdä johtopäätöksiä.
Yhteinen tutkimus- ja innovaatiopoliittinen
ohjelma on valmisteilla. Mitä eväitä saamme tästä siihen?
hän tiedusteli.
Lehikoinen myös heitti ilmaan kysymyksen, onko
toimikuntien tekemä itsearviointi oikea mekanismi
tähän työhön. Puuttuuko meiltä keskustelufoorumeita,
joilla asioita voisi viedä eteenpäin?
UNIFIn puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston
rehtori Kaija Holli muistutti kommenttipuheenvuorossaan,
että yliopistoissa viime vuodet ovat menneet
rakenteiden ryskyttelyn kanssa eikä tutkimusta ole
juurikaan ehditty tehdä.
— Poisvalinnat ja rönsyjen karsiminen ovat välttämättömiä.
Tätä voidaan ehkä verrata mansikanviljelyyn.
Mansikalla on paljon rönsyjä, osa niistä on
hyvä karsia, mutta osa on todella hyviä.
Holli arvosteli ’suurten haasteiden’ ylikorostusta
raportissa: esimerkiksi eräällä sivulla kyseinen termi
esiintyy 15 kertaa.
Yleisökommenteissa Helsingin yliopiston rehtori
Thomas Wilhelmsson muistutti, että Tanska ja Norja
ovat viime vuosien aikana satsanneet paljon resursseja
tutkimukseen ja tämä näkyy nyt selvästi niiden
tutkimuksen tasoa kuvaavien käyrien nousussa.
Akatemiaprofessori Dennis Bamford Helsingin yliopistosta
toivoi, että asioita laitettaisiin vähitellen tärkeysjärjestykseen,
ettei tutkijoiden aika menisi jatkuvissa
uudistuksissa. Hän on huomannut, että nuorten into
liittyä tutkijoiden joukkoon, on laantunut.
— Tulevaisuus on annettu yliopistojen omiin käsiin.
Sellaista päivää ei tule, ettei olisi jotain kehittämistä
ja että saisi vain tehdä niitä rutiinitehtäviä, ylijohtaja
Lehikoinen vastasi tähän.
Kirsti Sintonen
Tieteen tila 2012 -raportti Suomen Akatemian verkkosivuilta:
www.aka.fi/tieteentila2012. Siellä on myös tieteenalakohtaisia
arvioita.
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6
|