Riita koulutuspäivistä hiertää työmarkkinoita

Vuosi sitten tehty raamisopimus ja sen perusteella 25 kuukaudeksi solmitut työja virkaehtosopimukset määrittävät paljolti työmarkkinatilannetta nyt syksyllä. Raamisopimukseen liittyviä koulutuspäiviä koskevat erimielisyydet varjostavat suuresti yleistä työmarkkinatilannetta. Mikäli kysymyksessä ei päästä eteenpäin, kiristää se työmarkkinailmapiiriä. Voimassaolevat sopimukset työrauhavelvoitteineen eivät kuitenkaan kaadu.

Viimesyksyinen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen raamisopimus, osallisena myös valtiovalta, ja sen perusteella 25 kuukaudeksi tehdyt alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat tuoneet työmarkkinoille vakautta. Raamin mukaiset sopimukset ovat kattavia.

Raamisopimukseen perustuvat palkankorotukset ovat olleet kustannusvaikutuksiltaan kaikkialla samansuuruiset, tosin korotusten ajankohdat ja muodot ovat vaihdelleet. Alakohtaisten sopimusten alkamisajankohta vaihteli, joten sopimukset myös päättyvät eri ajankohtina. Yksityissektorin useilla aloilla sopimukset päättyvät jo vuoden kuluttua. Valtiolla ja yliopistoissa sopimukset ovat voimassa 31.3.2014 saakka. Tuohon asti siis vallitsee työrauhavelvoite.

Alkusyksyllä oli työantajan toimesta jonkin verran esillä raamisopimuksen ja siihen perustuvien alakohtaisten sopimusten irtisanominen taloudellisen kehityksen väitetyn yllättävän huononemisen johdosta. Tämä torjuttiin, eikä asiaan ole palattu.

Yliopistosektori raamikaudella

Acatiimi-lehden numeroissa 8 ja 9/2011 on kirjoituksissa Epäselvä työmarkkina-asetelma ja Yliopistosektori pääsi raamiin käsitelty verraten yksityiskohtaisesti yliopistosektorin tilannetta. Viimeksi asiaa käsiteltiin numeron 6/2012 kirjoituksessa Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi muuttuu. Tässä yhteydessä on syytä käsitellä vielä aivan lyhyesti tulevia sopimuskorotuksia ja muutoksia.

Raamisopimukseen perustuvan viimekesäisen sopimuksen mukaan vuoden 2013 alusta tulee kaikille 1,2 prosentin yleiskorotus, joka viedään vaativuustaulukkoihin. Vuoden 2013 alusta siirrytään henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa kokonaisarviointiin. Käytettävissä ollut 0,7 prosentin järjestelyerä suunnataan 1.10.2013 alkaen suorituskorotukseen, jolloin arviolta 23 prosenttia henkilöstöstä tulee saaman noin 3 prosentin korotuksen.

Vaikuttaa siltä, että kuluva syksy on melko rauhallista yliopistojen sopimus- ja neuvottelutoiminnassa. Tietenkin sopimukseen sisältyvä ns. jatkuvan neuvottelun periaate saattaa nostaa esiin uusia asioita tai lämmittää uudelleen jo esillä olleita asioita.

Vaikka sekä yliopistosektorilla että valtiolla voimassaoleva sopimus jatkuu melko pitkään, vielä melkein puolitoista vuotta, taustakeskustelut seuraavasta kaudesta ovat vähitellen alkamassa.

Yliopistojen rahoituskehityksen turvaamiseksi luodun yliopistoindeksin jäädyttäminen ei ole varsinainen työmarkkinakysymys ainakaan neuvottelutasolla. Jäädyttämistä on kuitenkin lähestyttävä väljästi ottaen myös työmarkkinakysymyksenä. Aiheuttaahan rahoituksen leikkaus epävarmuutta sekä yliopistotyönantajille että yliopistotyöntekijöille.

Koulutuspäivät kiistakysymyksenä

Raamisopimukseen sisältyy paljon työelämän kehittämisen liittyviä tehtäviä, kuten työurien pidentäminen, muutosturva ja osaamisen kehittämien sekä luottamusta lisäävät toimet työmarkkinoilla.

Raamisopimukseen kiinteästi liittyvässä maan hallituksen kannanotossa 13.10.2011 todetaan, että …"Näin työntekijä voi työantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen "….Ilman tämäntapaista mainintaa itse raamisopimusta ja siten siihen perustuvia työ- ja virkaehtosopimuksia ei olisi syntynyt.

Raamisopimuksen synnyn jälkeisenä vuotena on koko ajan kinasteltu siitä, mitä tarkoitetaan näillä kolmella koulutuspäivällä. Välillä on vaikuttanut siltä, että asiassa olisi päästy sopuun, mutta siiten viimeistään EK:n hallitus on tyrmännyt yhteisymmärryksen.

On täysin mahdollista, että koulutuspäivien kohtalo ei ratkea. Tällöin raamisopimus olisi käytännössä kaatunut. Tästä seuraisi yleisen työmarkkinailmapiiriin kiristymistä. Kyse olisi epäluottamusta selvästi lisäävästä toimesta työmarkkinoilla ja seuraavan kierroksen neuvottelujen lähtökohta olisi tosi synkkä. Voimassaolevien työ- ja virkaehtosopimuksien voimassaoloon ja vaikutuksiin raamin kaatuminen ei sinänsä vaikuttaisi.

Täysin mahdotonta ei tietenkään ole, että jollain keinolla koulutuspäivistä päästäisiin vielä yhteisymmärrykseen. Mikäli näin kävi, nytkähtäisivät myös muut raamisopimuksen asiat eteenpäin.

Tässä yhteydessä voidaan vielä todeta, että mahdollisia koulutuspäiviä ei ole vielä tarkasteltu yliopistojen neuvottelupöydässä.

teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10