8/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Tapaamisessa olivat mukana Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Jorma Virkkala (Professoriliitto), Simo Rundgren (kesk), Maarit Valo (Professoriliitto), Eero Kuparinen (Tieteentekijöiden liitto), sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok), Ville Vähämäki (ps), valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Kauko Tuupainen (ps), Tapani Kaakkuriniemi (Tieteentekijöiden liitto), Tuula Peltonen (sd), Leena Harkimo (kok), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Kimmo Kivelä (ps) ja Sanna Lauslahti (kok).

    Vapaan tutkimuksen asema puhutti eduskuntatapaamisessa

    Tutkimuspolitiikan isot muutokset sekä hallituksen rakennepaketin yliopistoja koskevat linjaukset olivat esillä, kun Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton edustajat tapasivat syyskuun alussa sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan tiedeja sivistysjaoston jäseniä. Rahoitustilanteesta puhuttiin myös.

    —Hyvä, että ryhdytään jälleen noudattamaan yliopistolakia, kommentoi Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo yliopistoindeksin paluuta ensi vuoden budjetissa.

    Vapaan tutkimuksen asema yhä strategisemmaksi muuttuvan tutkimusrahoituksen paineessa puhutti erityisesti. Asia oli ajankohtainen, koska tapaamisen kanssa samana päivänä sivistysvaliokunnassa olivat olleet kuultavina valtiosihteeri Olli- Pekka Heinonen ja Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi julkistettiin 5.9.

    — Kaikki raha, joka liikenee tutkimukselle on ok, mutta se on poliitikoilta tietoinen linjaus, jos rahoitusta siirretään vapaasta tutkimuksesta strategiselle puolelle, totesi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

    Hallituksen rakennepaketti sisältää yliopistoja ja niiden henkilöstöä koskevia linjauksia. Korkeakoulut mm. velvoitetaan tarjoamaan lisää mahdollisuuksia ympärivuotiseen opiskeluun. Liittojen mielestä tarjontaa on jo nyt riittävästi. Osa kansanedustajista oli samaa mieltä:

    — Nykyiset mahdollisuudet riittävät opiskelijoille. On äärimmäisen tärkeää, että aikaa jää myös tutkimukselle, korosti Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

    Rakennepaketin mukaan hallitus haluaa vahvistaa alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla.

    — Kiveen hakattuna pitää pysyä se, että maisterin tutkinto on yliopistollinen perustutkinto, tähdensi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.)

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 9